Töiden suunnittelu, osastointi, ilmanvaihto ja tarkempi siivous auttavat pitämään kvartsipölyn kurissa työmaalla.

Rakennus- ja saneeraustyömailla kvartsipitoista pölyä vapautuu ilmaan esimerkiksi betonin piikkauksessa, hiontatöissä ja laastien käsittelyssä.

Runkovaiheessa olevilla YIT:n työmailla on pystytetty muovitelttoja työpisteisiin, joissa työstetään laastia tai betonia. Tilojen ilmanvaihtoa on parannettu.

Pöly puhalletaan suodattimilla varustetuin puhaltimin pois rakennuksesta.

”Tämä näkyy niin, että ilmapuhdistimien määrä on selvästi lisääntynyt. Kerrostalotyömaalla niitä on joka kerroksessa”, kertoo YIT:n Pohjois-Suomen työturvallisuuspäällikkö Tero Määttä.

Kvartsipölyn torjunta ja sen kautta parempi pölynhallinta on saanut kiitosta työntekijöiltä ja aliurakoitsijoilta.

”Puhtaampaa ilmaa on kehuttu”, Määttä toteaa.

Kvartsipöly on vaarallista

Vuonna 2020 voimaan tullut lainsäädäntö luokittelee kvartsipölyn syöpävaaralliseksi aineeksi. Kvartsipölylle altistuneet työntekijät on ilmoitettava vuosittain ASA-rekisteriin.

”Nyt tunnustettiin kvartsipölyn aiheuttamien varojen vakavuus. Se tuo toimintaan tarkkuutta sekä korostaa työnantajan hallintakeinoja”, sanoo ylitarkastaja Lasse Ketola Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (AVI).

Pohjois-Suomessa Rakennusteollisuus RT:n, AVI:n ja Rakennusliiton paikalliset toimijat alkoivat vuonna 2019 yhdessä valmistautua tulevaan asetukseen. Urakoitsijoille tiedotettiin konkreettisista toimista, joilla kvartsipölypitoisuudet saadaan työmailla kuriin.

Pölynhallintaa on työmailla tehty ennenkin, mutta vuonna 2020 siihen tuli yksi taso lisää, sanoo RT:n Oulun aluepäällikkö Juha Mäntynen. Yhteisissä neuvonpidoissa lähdettiin hänen mukaansa liikkeelle katse pölyntorjunnassa, ei niinkään raja-arvoissa ja mittauksissa.

Myös YIT:n Tero Määttä osallistui neuvonpitoihin. YIT:llä jo käytössä ollutta toimintajärjestelmää tarkennettiin.

”Toimintatapoja muutettiin esimerkiksi töiden osastoinnissa, työnsuunnittelussa sekä siivouksessa. Kvartsipöly on viety vaarojen ja riskien arvioinnin kautta tehtäväkohtaisen pölynhallintasuunnitelmaan.”

Tiedottaminen on tärkeintä

Tero Määtän mielestä tärkein ja vaikein tehtävä työpaikalla on ollut tiedottaa kvartsipölystä niin, että tieto tavoittaa aliurakoitsijoita myöten jokaisen.

”Kun kaikki pääsevät asiaan kiinni, niin sitten homma luistaa.”

Seuraus tiedottamisesta näkyy arjessa. Siivoojat ovat alkaneet käyttää hengityssuojaimia, ja työntekijät ovat olleet tarkempia siitä, miten siisteillä asuilla taukotilaan tullaan.

”Siisteys on vuosien mittaan mennyt parempaan suuntaan, mutta erityisesti viime vuodesta. Myös työmaan järjestys ja logistiikka ovat parantuneet, sillä pölyä ei pystytä romun keskeltä siivoamaan.”

Juha Mäntynen sanoo, että RT on pyrkinyt antamaan urakoitsijoille käytännönläheisiä ohjeita hyvään pölyntorjuntaan. Itse toimet ovat työnantajien vastuulla.

Työmaalla pölyn hallinta alkaa suunnittelusta, materiaalivalinnoista ja pölyn sidonnasta jo sen syntyessä, kuten kaivantovaiheessa maan kastelusta. Alipaineistus, ilmanpuhdistus ja osastointi erottavat pölyiset työvaiheet, ja henkilösuojaimia käytetään työvaiheen mukaan.

Tavoitteena työohjekortit

Käynnissä on valtakunnallinen tutkimushanke, jonka toivotaan tuottavan tutkittua tietoa parhaista pölynhallintakeinoista.

”Tavoite on, että tulevaisuudessa meillä olisi yhteisiä työohjekortteja kvartsipölyn hallintaan”, Mäntynen sanoo.

Asetuksen mukaan kvartsipölyaltistuksia seurataan tarvittaessa mittauksin. Säännöllisiä mittauksia ei ylitarkastaja Lasse Ketolan mielestä kannata vaatia jokaiselta työpaikalta.

”Mittaaminen on järkevää vasta siinä vaiheessa, kun työnantaja on valinnut ensin tietyt menetelmät ja työtavat, niin nähdään ovatko toimet riittäviä.”

Kvartsipöly

• Kvartsipölyn haitalliseksi tunnettu pitoisuus Suomessa on 0,05 milligrammaa kuutiometrissä.
• EU:ssa sitova 8 tunnin raja-arvo on vuodesta 2020 alkaen 0,1 milligrammaa kuutiometrissä.

Teksti Pirkko Koivu Kuvat Tero Määttä