Jyväskylän kaupunginteatteri pääsee ensi kesänä palaamaan esitys- ja talotekniikaltaan sekä akustiikaltaan uudistettuun Teatteritaloon. Samassa urakassa valmistuu teatterin laajennusosa, jonka suunnittelussa on ollut tärkeää ottaa huomioon Alvar Aallon alkuperäinen arkkitehtuuri.

Uudistetun talotekniikan mahduttaminen on vaatinut lisäsuunnitteluakin. Ilmanvaihtokoneiden määrä ja teho kasvavat, kertoo ­Jalon Rakentajien työnjohtaja Veli-Matti Ahokas (vas.). Vieressä projekti-insinööri Lauri Alanko.

Vuonna 1982 Jyväskylän keskustaan Vapa­udenkadun varteen valmistunut Teatteritalo on osa arkkitehti Alvar Aallon 1960-luvulla laatimaa hallintokorttelisuunnitelmaa, jonka muut osat ovat Poliisitalo ja kaupungin virastotalo. Vain Poliisitalo saatiin valmiiksi akateemikon elinaikana. Virasto­talon ja Teatteritalon suunnitelmat viimeisteli puo­liso Elissa Aalto.

Teatteritalo palveli pitkään sekä teatterin että­ klassi­sen orkesterimusiikin esitystarpeita. Nyt kummankin taiteen harjoittajat toimivat väistötiloissa­ messuistaan tunnetussa Paviljongissa, jonne kaupungin­orkesteri eli Jyväskylä Sinfonia myös jää. Kaupunginteatteri sen sijaan palaa vanhaan kotiinsa, jossa remontin ja laajennuksen jälkeen ei enää tarvitse ottaa huomioon kahdenlaisia, akustisilta vaatimuksiltaan lähes vastakkaisia tarpeita. Puheteatteria varten suunnitellussa tilassa ei saisi olla juurikaan jälkikaikua, jonka riittävyys musiikkisalia suunniteltaessa puolestaan on tavoiteltava ominaisuus.

Esitystilojen seinärakenteet on irrotettu ympäröivistä­ rakenteista metallikiinnikkeillä, jotka on suunniteltu­ tätä hanketta varten. Näin eliminoidaan häiritsevät runkoäänet.

”Pääsalin akustiikka muuttuu remontin myötä entistä tehokkaammin ääntä imeväksi. Uusi rakenne koostuu ruiskutettavasta pinnoitteesta, reikäkipsi­levystä ja 20 senttimetrin villakerroksesta”, kertoo pääurakoitsija Jalon Rakentajat Oy:n projekti-insi­nööri Lauri Alanko.

Laajennusosaan valmistuu pienempi teatterisali, jonka rakenteet on suunniteltu eristämään ulkopuolelta tulevia ääniä. Seinät on kauttaaltaan varustettu runko­melua vaimentavilla kumimaisilla sylomeeri­kiskoilla ja teräksisillä kiinnikkeillä, joiden avulla salin rakenteet ovat irti ympäröivistä kantavista rakenteis­ta.

Celtic-Rakennus Oy:n Petri Rahkonen viimeistelee alakattoa.

Talotekniikka näkymättömiin

Uudistuvassa suuressa teatterisalissa on runsaat 500 katsojapaikkaa. Talotekniikka siellä, kuten koko rakennuksessa, uusitaan täysin. Tekniikka sijoitetaan piiloon alakattorakenteisiin ja lattiarakenteen alle kaivettuihin betonikanaaleihin. Tehtävä ei ole helppo, sillä tekniset ratkaisut on sovitettava yhteen suojelunäkökohtien kanssa. Vaikka rakennus ei ole vaativimman suojelun kohteena, se on osa Alvar Aallon arvokasta elämäntyötä, jonka vaaliminen on Alvar Aalto -säätiön tehtävä.

Pääsalin portaikko uusittiin kokonaisuudessaan.

Teatteritalon kunto on varsin hyvä rakennuksen 40 vuoden ikään nähden. Remontti oli kuitenkin järkevää toteuttaa samoihin aikoihin kun Paviljonki laajentaa­ tilojaan. Kaupunginorkesteri sai Paviljongista omien­ tarpeidensa mukaiset tilat: esimerkiksi suuri Wilhelm-­sali uudistettiin Encore-nimen saaneeksi­ konsertti- ja monikäyttösaliksi. Toinen teatterityömaan ajoitukseen vaikuttava tekijä on Jyväskylän keskustan kokonaisvaltainen uudistaminen uusine pysyvine liikennejärjestelyineen.

Työmaalla Teatteritalon yhteyksiä laajempaan kokonaisuuteen ei tarvitse erityisesti miettiä. Riittää, kun toteuttaa tilaajan suunnitelmat mahdollisimman hyvin.

”Siinä mielessä tämä on perinteinen urakka, että tehdään työt niin sanotusti tilaajan kuvilla. Koska kyseessä on korjausurakka, muutoksitta ei ole kuitenkaan voitu edetä. Työmaan roolina on siis myös suunnitelmien kommentointi ja hienosti sanottuna suunnittelun ohjaus”, Lauri Alanko toteaa.

Lauri Alanko (taustalla vas.) ja Veli-Matti Ahokas tarkastelevat pää­näyttämön uusia teräsrakenteita. Molemmat pitävät työmaata tähän­astisen uransa vaativimpiin kuuluvana.

Tehokas ja hiljainen ilmanvaihto

Teatteritalon remonttisuunnitelmien yksityiskohtia on pitänyt muuttaa esimerkiksi sovitettaessa talotekniikkaa käytettävissä oleviin varsin ahtaisiin tiloihin. Perusratkaisu alun perinkin on ollut se, että kaikki uusi tekniikka on saatava näkymättömiin. Eniten tilaa vie luonnollisesti ilmanvaihtotekniikka, etenkin kun ilmamääriä on pitänyt selvästi kasvattaa aiempaan verrattuna. Tämä johtuu säädösten muuttumisesta.

”IV-koneita rakennuksessa on remontin jälkeen kuusi aiempien kolmen asemesta. Ja koska ilman­vaihdon tulee olla rakennuksen käyttötarkoituksen vuoksi mahdollisimman äänetöntä, koneiden pitää olla tehokkaita, jotta riittävä ilmavirtaus saadaan aikaan­ pienillä kierroksilla. Näin saadaan kanavien tavanomainen ääneneristys riittämään ja voidaan välttää kanavien kotelointi”, kertoo työnjohtaja Veli-Matti Ahokas Jalon Rakentajista.

Näyttämötekniikkaullakkoa kannattelevat teräsrakenteet kuuluvat teatteriremontin vaativimpiin töihin.

Näyttämötekniikka uusitaan täysin

Talotekniikan lisäksi remontin aikana uusitaan perusteellisesti myös näyttämötekniikka. Tämä on vaativa kokonaisuus, johon sisältyy sekä näyttämön kiinteitä rakenteita että muun muassa lavasteiden siirtoon tarvittavaa tekniikkaa. Merkittävä muutos on esimerkiksi se, että aiemmat mekaaniset saksinostimet korvataan sähköisillä ketjunostimilla.

Päälava muuntuu remontin myötä pyörölavaksi, jota kannattelevat paikallavaletun betonilaatan ympäröimät järeät teräsrakenteet. Niiden valmistuksesta ja asennuksesta huolehti Ypäjän Metalli Oy.

”Me hoidamme näyttämötekniikassa tarvittavan mekaniikan tiiviissä yhteistyössä näyttämötekniikkaurakoitsija Insta Automationin kanssa”, toteaa asennuksista vastaava Petteri Reunanen Ypäjän Metallista. Reunaselle on kertynyt jo 30 vuoden teräksinen kokemus.

Päänäyttämön teräsrakenteiden oikea-aikainen asennus oli toinen työmaan keskeisistä aikataulullisista välitavoitteista. Tämä tavoite toteutui onnistuneesti viime toukokuussa. Toinen kokonaisuutta voimakkaasti tahdistava työvaihe on ollut vesikaton uusiminen, joka valmistui suunnitellussa aikataulussa syyskuun lopulla.

Ypäjän Metallin Petteri Reunasella on vankka kokemus teatteriteknisestä urakoinnista.

Julkisivu ehjäksi ja puhtaaksi

Osa Teatteritalon vesikatosta on kermirakenteista,­ osa on tehty kuparista. Kermieristeiset katon osat oli uusittava kokonaan. Julkisivu sen sijaan on pysynyt varsin hyvässä kunnossa. Se koostuu Alvar Aallon hanketta varten suunnittelemista klinkkerilaatoista. Yksittäisessä laatassa on vierekkäin poikkileikkaukseltaan pieniä pyöreitä klinkkerielementtejä.

”Jotkut laatat olivat ajan saatossa rikkoutuneet ja ne oli vaihdettava. Enimmäkseen on selvitty puhdistuksella”, Lauri Alanko kertoo.

Aluksi puhdistusmenetelmänä kokeiltiin hiili­happo­jään käyttöön perustuvaa menetelmää. Sitä on tavattu käyttää onnistuneesti graffitien poistamiseen, mutta tässä tapauksessa menetelmä osoittautui liian­ järeäksi. Betoni alkoi hilseillä, minkä jälkeen julkisivu­jen pesussa siirryttiin tavanomaiseen, riittäväksi osoittautuneeseen vesipesuun.

Julkisivulinjan ulkopuolelle sijoittuva pihakansi­ toimii samalla talon laajennusosan kattorakenteena.­ Sen kantavat rakenteet koostuvat 500 millimetriä paksuista ontelolaatoista.

Tämän talven aikana työt keskittyvät sisätiloihin, kuten näyttämö- ja talotekniikan viimeistelyyn. Aikaa on ensi toukokuuhun saakka, eli suurella todennäköisyydellä sitä on riittävästi.

Alvar Aallon viimeisiin suunnittelutöihin lukeutuva ­Teatteritalo valmistui vasta akateemikon kuoleman jälkeen.

Teatteritalon peruskorjaus ja laajennus

  • Työmaan aikataulu: elokuu 2024 – toukokuu 2026.
  • Kustannukset: n. 30 milj. euroa.
  • Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu.
  • Rakennussuojelu: Alvar Aalto -säätiö.
  • Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: UKI Arkkitehdit Oy.
  • Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
  • LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky.
  • Pääurakoitsija: Jalon Rakentajat Oy.
  • LVI-urakoitsija: Are Oy.
  • Näyttämötekniikkaurakoitsija: Insta Automation Oy.
  • Näyttämötekniikan aliurakoitsija: Ypäjän Metalli Oy.
  • Sähkösuunnittelu: Granlund Jyväskylä Oy.
  • Sähköurakoitsija: ESP Suomi Oy.

Teksti Vesa Tompuri Kuvat Tero Takalo-Eskola