Työmaa: Ainutlaatuisen kirjaston korjaus etenee sääsuojan alla

Viisikymmentä vuotta täyttänyt kirjastorakennus Lappeenrannan keskustassa on erikoinen ja kaupunkikuvallisesti tärkeä. Peruskorjauksessa muun muassa uusitaan vesikatto ja julkisivujen pintarakenteet sekä nykyaikaistetaan koko talotekniikka.

Peruskorjattavana oleva Lappeenrannan pääkirjasto Valtakadulla on täydellisesti huputettu ison sääsuojan alle. Peri Suomi Oy:n toimittama sääsuoja on rakenteeltaan poikkeuksellinen: se on liukuva ja avattava.

”Se avataan silloin, kun puretaan jotakin vanhaa hupun alta tai asennetaan jotain uutta”, Varten vastaava työnjohtaja Tomi Lankinen kuvaa. Varte Lappeenranta Oy toimii pääurakoitsijana.

Hankkeen rakennuttaja on Lappeenrannan Toimitilat Oy. Rakennuttajainsinööri Harri Saikon mukaan kaupunki ryhtyi peruskorjaukseen, koska vuonna 1974 valmistuneen rakennuksen talotekniikassa oli monenlaisia puutteita. Myös julkisivut olivat päässeet huonoon kuntoon:

”Kaupunkikuvallisesti hanke on tärkeä. Asukkaille se on tärkeää siksi, että he pääsevät uuteen kirjastoon.”

Varten työpäällikkö Kai Heiskanen kertoo, että tilaaja oli teettänyt erillisurakkana pääosin sisäpuoliset purkutyöt. Pääurakkaan jäivät julkisivun ja vesi­katon purkutyöt sekä talotekniikan vaativat reititykset ja aukotukset kantaviin rakenteisiin.

---

---

Peruskorjaukseen sisältyvät sokkelien eristeiden uusiminen, julkisivujen uudet pintarakenteet eristeineen, vesikatto uusine kattoikkunoineen ja kone­huoneet sekä sisäpuoliset pintarakenteet.

Laajennusosaan tulee tekniikkaa palvelevaa aluetta noin 300 neliömetrin verran.

Lisäksi rakennuksen kellariin on tulossa työpajoja, tutkijahuoneita ja ryhmätilahuoneita sekä maantasokerrokseen Lappeenrannan digitaalisen osaamisen tuki- ja kehittämisyksikkö Eduksin tiloja, kahvila ja asiakaspalvelukeskus Winkki.

Kaiken tämän seurauksena rakennuksen kokonaisala kasvaa 4 880 neliömetristä 5 312 neliömetriin.

Aikatauluhaasteita tulee väkisinkin

Peruskorjaushankkeessa ei kaikkea voinut suunnitella etukäteen eikä siten myöskään huomioida aika­tauluttamisessa. Esimerkiksi rakennuksen A-lohkon konehuoneen kohdalla vesikaton korjaustyöt jouduttiin keskeyttämään toviksi suunnitelmien tarkentamista varten.

”Tällaisiin V-palkkeihin, joissa on jännepunoksia ja muuta, ei voi reikiä porata minne sattuu. Sen verran haasteellinen on tämä jännitetty yläpohja”, Lankinen kuvaa.

”Rakenne on ollut aika poikkeuksellinen jo kohdetta rakentaessa”, Heiskanen arvioi.

Rakentamiseen vaikuttaa myös talvi. Sääsuojan osalta pitää osata ennustaa, tuleeko lunta 30 senttiä vai 5 senttiä ja onko tulossa myrskytuulia, jotka estävät suojan avaamisen.

”Tästä aiheutuu myös aikatauluhaasteita”, Lankinen lisää.

Myös kadun varressa rakentamisessa on omat niksit. Viime syksynä työmaan tontilla tehtiin tilaa nosturille, sääsuojan kasaukselle sekä varastointiin. Rakennustarvikkeet pitää tuoda käytännössä täsmätoimituksina.

Merkittävä korjaushanke

Pääkirjasto on Varte Lappeenrannan ensimmäinen peruskorjaushanke tällä seudulla. Kai Heiskaselle on kertynyt jo huomattava työhistoria. Hän toteaa kuitenkin, että missään kaupunkikuvallisesti näin merkittävässä peruskorjaushankkeessa hän ei aiemmin ole ollut mukana.

”Ja onhan tämä kaikin puolin merkittävä Lappeenrannankin näkökulmasta. Hanke on täysin poikkeuksellinen.”

Suomessa rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla useita pääosin yksikerroksisia kirjastoja. Lappeenrannan kirjastosta haluttiin useampikerroksinen, jotta se olisi sopusoinnussa suunnitteilla olleen uuden teatteritalon kanssa.

Harvoja ennen Lappeenrannan kirjastoa valmistuneita vastaavia kohteita edustaa Alvar Aallon suunnittelema Helsingin Akateeminen kirjakauppa, joka valmistui vuonna 1969. Kirjakauppa on kirjastomainen: myymälätila on kolmikerroksinen avoin halli, jota ylemmissä kerroksissa parvet kiertävät. Kirjahyllyt ovat ylemmissä kerroksissa tilan reunoilla, alakerrassa ne levittäytyvät koko lattiapinnalle.

Samaa konseptia noudatti Lappeenrannan pääkirjaston suunnitellut arkkitehti Erkki Pasanen. Suunnittelun lähtökohtana oli avoin monikerroksinen keskusaula, joka luo rakennukselle vahvan identiteetin. Rakennus on nelikerroksinen. Koska kirjahyllyt on sijoitettu ulkoseinille, ikkunoita tarvitaan vain paikoitellen tai tilojen yläreunassa. Tästä kasvoi rakennuksen jyhkeän sulkeutunut ulkomuoto.

Uutta oli tuolloin Suomessa talon rakenneratkaisu, jossa avoimen osan yhtenäinen pilariton kattorakenne toteutettiin paikalla valettuna esijännitettynä arina­rakenteena. Sen neliönmuotoisiin lohkoihin sijoitettiin kattoikkunat. Kirjaston suuri keskeistila on kaupungin komeimpia interiöörejä.

Asemakaavamuutos antoi raamit

Kaupungin 325-vuotisjuhlien yhteydessä 7. elokuuta 1974 käyttöön vihitystä kirjastosta tuli Lappeenrannan ylpeys, jota on esitelty arvovieraille. Kesällä 1975 Lappeenrannassa pidettiin Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kansainvälinen kirjastorakennusseminaari. Seminaarin tutustumiskohteina olivat Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastot sekä Kouvolan, Kuopion ja Lappeenrannan kaupunkikirjastot.

Peruskorjausta varten laadittu asemakaavamuutos teki rakennuksesta suojeltavan. Asemakaavamääräys luonnehtii pääkirjastoa rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Rakennusta ei saa purkaa eikä tehdä korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelisivat sen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Erityisesti pääsisätilojen arkkitehtoninen luonne ja rakennustaiteellinen arvo pitää säilyttää.

Riskit ovat ohi

Hankkeen aikataulullisesti kriittisin vaihe kesti viime syyskuusta tammikuun loppuun. Töitä tehtiin vesikatolla ja julkisivuilla sekä sisäpuolella jokaisessa kerroksessa.

Työmaan keskivahvuus on ollut noin 30 työntekijää. Näistä vartelaisia on ollut 12, alihankkijoiden työntekijöitä noin 10, ja loput ovat olleet sivu-urakoitsijoiden väkeä.

Vesikattotyöt alkavat olla valmiit, ja sääsuojan purkutyöt ovat käynnissä. Kesällä ovat vuorossa tukimuurit, paikallavalurakenteet ja pihatyöt.

Projektin aikataulu ja budjetti eivät työnjohtoa hermostuta. Tomi Lankinen toteaa, että aikataulussa ollaan: kohteen luovutus on 30. lokakuuta. Kustannusten osalta ainakin pääurakoitsija on tavoitteen mukaisessa vauhdissa.

”Ehkä yli 90 prosenttia hankinnoista on jo tehty, ja lopputyövaiheiden resurssointi varmistaa kustannusten hallinnan”, Lankinen sanoo.

Myös Harri Saikko uskoo, että peruskorjaus valmistuu ajallaan ja rahat riittävät.

”Tällä hetkellä ollaan budjetissa, ja näyttää siltä,­ ­että pysytään, jos ei tule mitään yllätyksiä. Riskien ­pitäisi olla jo ohi.”

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Ari Nakari