Tuupovaarassa asuva Martti Pesonen kertoo olevansa pitkän linjan rakennusmestari.

Rakennustyömaalle Pesonen meni jo vuonna 1975. Ala osoittautui omaksi, ja niinpä Martti lähti varttuneemmalla iällä opiskelemaan ja valmistui Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1991 rakennusmestariksi.

Martti Pesonen on siinä mielessä vanhan liiton miehiä, että tarjottu työ on otettu vastaan, vaikka se ei ihan kotinurkilla olisikaan.

”Kohdalleni tulleet etäkeikat ovat olleet sattuman sanelemia juttuja. Kun työtä tarjotaan, olen ottanut sen vastaan. Se on minun tapa toimia. Aiemmin, kun olin reissutöissä, perhe varmaan hieman kärsi eikä puolisokaan ollut asiasta hyvillään. Mutta emme tehneet siitä sen isompaa numeroa”, Martti Pesonen perustelee.

Ammattitaito karttuu

Etätyössä tehdään usein pitempää päivää ja pääasiallisesti nelipäiväistä viikkoa. Vuokra-asunnossa on mukavasti oma rauha. Pesonen kannustaa nuori insinöörejä ja mestareita rohkeammin tarttumaan eteen tuleviin työtarjouksiin, vaikka ne olisivat kauempanakin.

”Bodomin kartanon peruskorjaus ja entistäminen oli mielenkiintoisin työkohde, joka minulla on ollut. Puolentoista vuoden urakka oli lähes 500 kilometrin päässä kotoa. Mutta erikoislaatuisuutensa ansiosta se antoi minulle ammatillisestikin erittäin paljon”, Martti Pesonen muistelee.

Työ tehtiin poikkeuksetta entistämällä, eikä esimerkiksi uusia aukotuksia rakenteisiin saanut tehdä. Tarvittaessa vanha rakenne jätettiin koskemattomaksi uusien vaatimusten mukaisten rakenteiden alle.

Nykyinen työmaa on Porvoon kaupungin kupeessa olevan autoliikkeen rakentaminen. Laakkosen autotalon tontille nousee uusi, kerrosalaltaan 1 570 neliömetrin ja 11 000 kuution uudisrakennus. Sisäkatto nousee korkeimmillaan liki 9,3 metriin ja iv-konehuone sitäkin ylemmäksi. Hallityömaa alkoi viime vuoden joulukuun 12. päivä, ja valmista pitää olla elokuun loppuun mennessä.

Jatkuvaa suunnittelua

Kaikki Porvoon työmaalla olevat rakentajat ovat suomalaisia aliurakoitsijoita. Vain Pesonen itse on liperiläisen Rakennustoimisto Eero Reijonen oy:n palveluksessa. Hallityömaan keskivahvuus on pyörinyt kymmenen miehen paikkeilla. Muutamia virolaisia on poikennut pieniä urakoita tekemässä, mutta suomella on mukavasti pärjätty.

Mestarin työ rakennustyömailla on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut erittäin paljon. Nykyään työmaalla suunnitellaan aiempaa enemmän ja tietoja vaihdetaan tiiviisti sähköpostilla.

Martti Pesosen näkemyksen mukaan suunnitelmat olivat aiemmin ehkä hieman valmiimpia kuin nykyään. Suunnitteluakin kilpailutetaan varmaan sen verran tiukalle, ettei täydellisiä suunnitelmia saada aikaiseksi. Laman myötä suunnitelmat kevenivät ja detaljiikan ratkaisut tulivat työnmaalle.

Tämä on johtanut valvojan ja vastaavan mestarin vastuun lisääntymiseen. Myös ammattitaitovaatimukset ovat kiristyneet.

”Eipä ne suunnitelmat koskaan ole menneet sataprosenttisesti nappiin. Aina on ollut pientä huojuntaa, jota ei ole osattu ottaa suunnitelmissa huomioon. Toivoisin kuitenkin, että suunnittelussa alettaisiin käyttää 3D-mallinnusta. Etenkin IV-puolella risteyskohtien aukotukset, putket ja sähkökaapelien hyllyt tulisivat kolmiulotteisesti selkeästi esiin. Vaikka 3D-suunnittelu maksaa enemmän, uskon sen nopeuttavan rakennushankkeen läpivientiä ja alentavan työmaan kustannuksia”, Pesonen miettii.

Metsällä mieli lepää

Kesälomia ei Porvoon työmaalla tiukan aikataulun takia voi ihmeemmin pitää. Lomat on jätettävä syksyyn.

”Tämä järjestely sopii minulle erittäin hyvin, sillä kotona on odottamassa vuoden ikäinen pystykorva, joka on erinomainen teerien haukkuja ja jälkien etsijä”, kehuu Martti Pesonen koiraansa.

Lintumetsällä viihtyvä Martti Pesonen toteaa, että viime syksynä Pohjois-Karjalan metsokanta oli teerikantaa vahvempi. Mutta yleisesti ottaen kannat olivat erittäin heikot kevätkesän pakkasten ja kylmien sateiden kurittaman pesinnän takia.

Hirviporukassakin Martti kertoo olleensa muutaman vuoden. Osumatarkkuudesta on todisteena seinällä 12 piikkiset sarvet. Lenkkeily ja lukeminen ovat myös lähellä Martin sydäntä.

”Etupäässä kotimaista ja venäläistä laatukirjallisuutta olen pyrkinyt lueskelemaan. Finlandia-palkitut teokset kuuluvat poikkeuksetta lukuohjelmaani. Luonnollisesti olen RKL:n jäsen, mutta kovin aktiivinen en toiminnassa ole. Tuupovaarasta on 60 kilometriä Joensuuhun, jossa lähin yhdistys toimii. Leijonien toiminnassakin olen mahdollisuuksien mukaan mukana”, Martti Pesonen kertoilee. 

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna