Turun musiikkitalo Fuuga on moni­mutkainen palapeli, jossa akustiikka sanelee kaiken. Rakennuksessa ei ole juuri ainuttakaan yksin­kertaista kohtaa, sanovat Juha Kartastenpää ja Veli-Pekka Toivonen Hartelalta. Haasteensa rakentamiseen tuo myös keskeinen sijainti.

Vaativaa rakentamista kohtaan pitää tuntea intohimoa, sanovat projektipäällikkö Juha Kartastenpää ja työpäällikkö Veli-Pekka Toivonen Hartelalta.

Uusi musiikkitalo muuttaa merkittävästi Aurajoen perinteikästä rantamaisemaa Turussa. Jokivarressa kulkevalle talon muodot näkyvät jo selvästi: rakennus on nyt täydessä korkeudessaan.

”Syyskuussa 2026 soitto soi”, lupaavat Hartela Länsi-Suomi Oy:n projektipäällikkö Juha Kartastenpää ja työpäällikkö Veli-Pekka Toivonen.

Musiikkitalo Fuugan toteuttaa allianssi, jonka osapuolia ovat tilaaja Turun kaupunki sekä Hartela, PES-Arkkitehdit ja WSP Finland. Hankkeen kokonaisbudjetti on 90,5 miljoonaa euroa. Talon pääsaliksi rakennetaan 1 300-paikkainen konserttisali ja kakkossaliksi monitoimisali 300 henkilölle.

Kartastenpää ja Toivonen ovat innoissaan ja puhuvat kuin yhdestä suusta.

”Tämä on ainutlaatuinen kohde. Vaativaa rakentamista kohtaan täytyy tuntea intohimoa. Olemme rakentaneet auditorioita, mutta ne ovat pikkuhommia tämän rinnalla.”

Fuuga rakennetaan keskeiselle paikalle Itäisen Rantakadun varteen. Tontti on ahdas, sillä naapureita on joka ilmansuunnassa.

Tarkasti aikataulutettu logistiikka

Haasteensa asettaa jo talon sijainti. Fuugan tontti­ ­Turun keskustan itärannalla on ahdas, sillä naapu­reita on joka ilmansuunnassa.

Fuuga rakennetaan Turun kaupunginteatterin, Turun virastotalon, Wäinö Aaltosen museon ja Aurajoen väliin. Vieressä kulkee Itäinen Rantakatu, joka on Turun valtaväyliä.

Logistiikkaa onkin pitänyt miettiä tarkkaan. Varastoa ei voi pitää työmaalla, vaan se on muutaman kilometrin päässä Itäharjulla.

”Tuomme sieltä tavaraa vähitellen. Kaikki on tarkkaan aikataulutettua, ja jos jokin tavara ei ole täällä­ sovittuun aikaan, se kuljetus menee jonon hännille. Onneksi kuljetusyrittäjät toimivat ammattimaisesti ja ymmärtävät tiukan aikataulun.”

Paljon on myös kiinnitetty huomiota turvallisuuteen. Rakennus on korkea, ja työtä tehdään samanaikaisesti sekä ylhäällä että alhaalla. Se vaatii erityistä varovaisuutta.
”Onneksi vakavia tapaturmia ei ole sattunut.”


Turun uusi musiikkitalo Fuuga

  • Rakennuksen pinta-ala 15 200 m2, kattoterassit 2 483 m2.
  • Kokonaiskustannus 90,5 milj. euroa.
  • Talo luovutetaan käyttäjälle loppukesästä 2026.
  • Työmaalla työskentelee enimmillään 120 henkilöä.
  • Rakennukseen tulee rakenneterästä yli 300 000 kg ja betonia yli 7 500 m3.
    Istutuksia tulee 920 m2.

Pyöreitä muotoja pitää mitata paljon

Musiikkitalon paikalla oli aiemmin puisto. Sinne sijoitetut patsaat ja taideteokset on viety väliaikaisesti pois. Ympäröivät rakennukset on rakennettu 1960-luvulla.

”Tontilta poistettiin myös pilaantunutta maata, sillä 1900-luvun alkupuolella paikalla on ollut pienteollisuutta”, Toivonen kertoo.

Turun joenrannalle tyypillisesti tontti on savi­maata­ kallion päällä. Yllätyksenä tuli se, miten jyr­kästi kallio laskee alas rantaan päin.

Pyöreiden muotojen vuoksi elementtejä ei ole voitu käyttää kovin paljon. Pyöreys vaatii myös kolminkertaisen määrän mittaamista.

”Tontille on isketty 800 porapaalua. Pisimmillään paalut ovat 17-metrisiä”, Toivonen havainnollistaa.
Musiikkitalo kohoaa korkeimmillaan 32 metriin. Seinät ovat nousseet tänä syksynä vauhdilla, ja ensi keväänä vesikaton valmistuttua alkavat sisätyöt.

Musiikkitalon joelle suuntautuva pääjulkisivu rakennetaan tummaksi patinoituvasta kuparista. Muissa julkisivuissa käytetään maalattua alumiinia, joka sopii sävyltään patinoituvaan kupariin.

”Seiniä on valettu järjestelmämuoteilla paikalla valaen. Runkotyöt ovat haastavia, sillä esimerkiksi iso sali nostetaan harjakorkeuteen kuudella valunostolla, joista jokainen nostokerta sisältää yhdeksän eri valu­lohkoa. Yhdellä valukerralla seinää kohoaa yli viisi metriä”, Kartastenpää kertoo.

Pyöreiden muotojen vuoksi elementtejä ei ole voitu käyttää kovin runsaasti. Pyöreys vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan.

”Sen takia esimerkiksi mittatietoa tarvitaan kolmin­kertainen määrä”, Toivonen kertoo.

Musiikkitalo on korkea, ja työtä tehdään samanaikaisesti sekä ylhäällä että alhaalla. Se vaatii erityistä varovaisuutta.

Akustiikka vaatii äärimmäistä tarkkuutta

Eniten työtä ohjaa kuitenkin akustiikka. Vähintään kerran viikossa akustiikkasuunnittelija käy tarkastamassa rakenteita.

”Tällä pyritään varmistamaan se, ettei mitään tarvitse korjata jälkikäteen. Akustiikan kanssa ei voi tehdä kompromisseja”, Kartastenpää sanoo.

Akustiikka pitää ottaa huomioon jo runkovaiheessa, saumoissa ja raudoituksissa.

Akustiikka pitää ottaa huomioon jo runkovaiheessa, saumois­sa ja raudoituksissa.

”Seiniä pitää raudoittaa erityisen paljon, ettei tule halkeamia. Jos tulee halkeama, ääni karkaa”, Toivonen muistuttaa.

Harjaterästä tarvitaan paljon ja betonin laatuvaatimukset ovat korkeat. Rakennuksen ohuimmat paikalla valetut seinät ovat 300 millimetriä paksuja. Mikään rakenne ei saa heittää 20 millimetriä enempää runkovaiheessa, muuten akustiikkasuunnitelma ei toteudu.

”Ratkaiseva voi olla vaikka joku pohjalaatan sauma. Tässä ei tehdä yhtään saumaakaan niin, etteivät sitä kaikki osapuolet tarkista.”

Budjetti pitää allianssimallissa

Työmaan sijainti vilkasliikenteisellä paikalla vaatii myös ulkopuolisten turvallisuudesta huolehtimista.
Itäisellä Rantakadulla liikkuu paljon autoja ja jalan­kulkijoita.

”Monet ovat uteliaita ja pysähtyvät katsomaan töitä. Olemme vastanneet uteliaisuuteen työmaakameralla, joka välittää kuvaa virastotalon katolta. Kamerasta työmaan näkee niin hyvin, että se varmaan osaltaan hillitsee paikalle tulemista”, Kartastenpää arvelee.

Myös virastotalossa ja teatterissa asioivat pitää huomioida. Esimerkiksi haastatteluhetkellä näemme, kuinka pariskunta kävelee työmaan laitaa virasto­talolle vihittäväksi. Näky on kuulemma ihan tuttu.

”Kaupunginteatterin kanssa olemme puolestaan sopineet, ettemme tee mitään äänekkäitä töitä silloin, kun heillä on päivänäytöksiä”, Toivonen lisää.

Teatteri ja musiikkitalo tulevat muutenkin toimimaan yhdessä. Fuugasta rakennetaan sisäkulkuyhteys kaupunginteatteriin. Rakennusten väliin tulee myös yhteinen pysäköintilaitos.

Rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissakin on pysytty. Se onnistuu allianssimallilla, tuumaavat projektipäällikkö Juha Kartastenpää ja työpäällikkö Veli-Pekka Toivonen Hartelalta.

Isolla työmaalla tärkeässä roolissa on myös viestintä. Poikkeusjärjestelyistä on pyritty tiedottamaan mahdollisimman ajoissa ja näkyvästi.

”Ihmiset ovat suhtautuneet tilanteeseen aika järkevästi. Useimmat ymmärtävät, miten tärkeä hanke tämä on Turulle”, Kartastenpää uskoo.

Rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissakin on pysytty. Kartastenpää perustelee sitä allianssimallilla. Siinä hankkeen eri osapuolet, kuten tilaaja ja rakennuttaja, solmivat yhteisen sopimuksen. Riskit ja hyödyt jaetaan etukäteen sovitulla tavalla.

”Yksi avaintavoitteista on budjetissa pysyminen. Yhdessä tehdyillä suunnitteluratkaisuilla varmistetaan, että se saavutetaan”, Kartastenpää sanoo.

Kartastenpää ja Toivonen odottavat jo innolla valmista taloa. Tekijät haluavat päästä kuulemaan, miten talo soi.

”Nimenomaan konserttivieraina. Laulamisen ja soittamisen taidamme jättää muille.”

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen