Tampereen Kansi ja areena -hankkeen Kansi on pilarien, paalujen, tuki- ja poikkipalkkien sekä kahden hehtaarin kokoisen betonilaatan muodostama jättimäinen kokonaisuus.

300 pilaria, 6 kilometriä palkkeja ja laattaan 8 000 tonnia betonia. Tampereelle rakennettavaa areenaa kannatteleva kansi on Suomen oloissa ainutlaatuinen konstruktio.

”Vertailukohdetta voi hakea Helsingistä Pasilan asemalle rakennettavasta Tripla-ostoskeskuksesta tai Hämeenlinnan Goodman-kauppakeskuksesta, joskin viimeksi mainittu sijaitsee moottoritien päällä”, vertailee Tampereen Kannen pääsuunnittelija Ilkka Vilonen.

Kansi syntyy rautatien yli kulkevan sillan eteläpuolelle. Sen päälle rakennetaan noin 13 000 katsojaa vetävä areena, noin 300 huoneen hotelli sekä kaksi kerrostaloa, jotka ovat korkeimmilta kohdiltaan 15- ja 17-kerroksisia. Kannen laattaa kannattelevat pilarit, joiden välistä junat kulkevat.

”Nukun yöni rauhassa. Kyllä kansi kestää romahtamatta”, pääsuunnittelija Vilonen vakuuttaa.

300 pilaria kannattelee

Kansi koostuu noin 40 sentin paksuisesta, vahvasti raudoitetusta laatasta, sitä kantavista 300 pilarista sekä poikki- ja tukipalkeista. Pilarien kannattelema laatta on noin yhdeksän metrin korkeudella maan pinnasta. Maan alla pilarit jatkuvat paaluina, jotka viedään peruskallioon asti eli yli 30 metrin syvyyteen.

”Peruskallioon asti porattavat paalut ovat teräspaaluja, jotka tehdään liittorakenteeksi eli ne täytetään betonilla ja betoniteräksellä”, Vilonen kertoo.

Pilarien on kannettava suurimmillaan jopa tuhannen tonnin pilarikuormia. Niiden päälle, raiteitten väliin, valetaan tukipalkit. Ne ovat teräsbetonirakenteita, jotka puolestaan kannattavat raiteet ylittäviä ns. poikkipalkkeja. Palkit ovat suurimmaksi osaksi elementtirakenteita ja niiden väliin valetaan laatta. Kansi on pilarien, paalujen, tuki- ja poikkipalkkien sekä laatan muodostama kokonaisuus.

Itse laatta on liittorakenne. Sen alapinnassa on kuorilaatta, joka valmistetaan elementtitehtaalla. Esijännitetyn, vahvasti raudoitetun kuorilaatan paksuus on 165 mm. Sen päälle raudoitetaan jälkivalu, jonka paksuus on 235 mm. Yhteensä laatan paksuudeksi muodostuu siis 400 mm. Laatan päälle tulee vielä 600 mm täytettä, johon sijoitetaan vesieristeet, lämpöeristeet sekä kunnallistekniikkaa. Näin ollen laatan todellinen paksuus on yksi metri.

Vahvat palkit

Kannen laattaa kantavat palkit ovat vahvoja. Poikkipalkit ovat 80 cm leveitä ja 200 cm korkeita.  Tukipalkit ovat vielä isompia: 120 cm leveitä ja 300 metriä korkeita. Pilarien sivu on 900–1 000 mm.

”Kanteen tulee siis 300 paalua, yhteismitaltaan 10 km, sama määrä pilareita, yhteismitaltaan 2 km, tukipalkkeja 1,5 km ja poikkipalkkeja 4,5 kilometriä”, Ilkka Vilonen laskee.

”Laatta on pinta-alaltaan 20 000 neliömetriä eli 2 hehtaaria. Siihen menee 8 000 kuutiometriä betonia.”

Toukokuun 2018 puolivälissä paaluista oli reilu kolmannes valmiina. Poikkipalkit asennetaan syys-joulukuussa.

”Kannen lujuuslaskelmissa on varauduttu isoihinkin kuormiin. Areenalla voi olla parhaimmillaan 13 000 ihmistä, suuri määrä tekniikkaa ja sitä kuljettavia ajoneuvoja. Suurten autotapahtumien aikana areenalle voidaan ajaa maata, enimmillään 3,5 tonnia neliömetriä kohti”, Vilonen kertoo.

”Suuriin kuormiin olemme varautuneet, mutta emme maanjäristyksiin. Tampere on seismologisesti niin rauhallista aluetta, että tämä ei ole ollut tarpeen.”

Jos maanjäristykset eivät kantta tärisytäkään, niin jatkuva junaliike tuo mukanaan omat haasteensa. Niinpä rakennusten ja kannen väliin asennetaan erikoislaakerit ja vaimentavaa materiaalia. Periaatteena on, että kannen tärinä ei saa siirtyä rakennuksiin.

”Maapohja on kannen alueella vuosikymmenten saatossa painunut kovaksi ja kantavaksi. Periaatteessa olisi voitu käyttää myös anturaperustuksia, mutta raiteitten välissä on niin vähän tilaa, että kunnon anturoita ei ole mahdollista rakentaa.”

Tampereelle saattaa lähivuosina ilmestyä toinenkin ’kansi’.  Se on tarkoitus tehdä radan yli kulkevan sillan pohjoispuolelle, lähemmäs rautatieasemaa.

”Voimassa olevan rakennuskaavan mukaan sellainen on mahdollista, mutta lopullista päätöstä sen rakentamisesta ei ole vielä tehty.”

Teksti Esa Tuominen, kuvat Rami Marjamäki