Puurakentamisesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta vasta nyt ollaan pääsemässä jonkinmoiseen vauhtiin.

Merkittävimpiä puurakentamisen hankkeita on Joen­suuhun rakennettava 14-kerroksinen opiskelijoiden vuokratalo, Lighthouse.

”Syitä suomalaisen puurakentamisen vaatimattomaan tasoon on useita. Toistaiseksi puukerrostalon tekeminen on tullut hieman kalliimmaksi, kuin perinteisen betonikerrostalon. Hintaero kuitenkin pienenee kaiken aikaa, sillä kehitystyötä tehdään ja kokemuksen kautta opitaan lisää. Myös normituksella on ollut oma puurakentamisen yleistymistä jarruttava vaikutus”, miettii Rakennustoimisto Eero Reijonen oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen.

Joensuuhun rakennettava puukerrostalo on Hämäläisen mukaan ollut erinomainen tutkimus ja tuotekehityskohde. Paikallinen ammattikorkeakoulu on tehnyt mittauksia ja rakentamisen aikana on opittu lisää puurakentamisen yksityiskohdista. Työmaalla oli paljon ulkopuolisia tarkastuksia sekä rakentamismenetelmän että itse puun takia.

Yleisesti ajatellaan, että kipsilevy asennetaan puukerrostaloihin vain palon takia. Tässä kohteessa olisimme paloteknisen selvityksen perusteella voineet jättää 20 prosenttia puuta näkyviin, mutta akustiikkatarkastelun jälkeen kaikki pinnat verhottiin kipsilevyllä äänen takia.

Hämäläinen miettiikin, voitaisiinko myös äänen suhteen katsoa normitusta uudelleen. Tuskin pienellä helpotuksella olisi mitään vaikutusta asumismukavuuteen. Monet myös olettavat, että puu näkyisi joko sisälle tai ulospäin. Mutta eihän betonitalossakaan betoni näy. Eli puutalokin voidaan päällystää halutuilla pinnoitusmateriaaleilla.

Väliseinä puskuliitos on suomalaisessa normituksessa tuntematon, eikä se tunne kitkaa ollenkaan.  Kitkan elementtiä paikallaan pitävä voima on todellisuudessa yllättävän iso eikä kaikkea voimaa tarvitse näin ollen ottaa kiinnikkeille. Onneksi Itävallasta löytyi tietoa asiasta ja Joensuun kohteessakin kitkan vaikutusta voitiin ottaa huomioon.

Turvallinen työmaa

”Lighthousen työmaalla on aivan eri fiilinki verrattuna perinteiseen betonirakentamiseen. Työ tehdään aina suojatussa oloissa katon alla. Kaikki rakennustarvikkeet tulevat määrämittaan työstettyinä, jolloin työmaa pysyy automaattisesti puhtaana ja siistinä. Työturvallisuus on ratkaisevasti tavanomaista rakennustyömaata parempi. Kun kerros nousee ylös, niin alla olevissa kerroksissa voidaan aloittaa sisävalmistustyöt”, Hämäläinen luettelee puurakentamisen etuja.

Jos rakentamisen aikana havaitaan jokin tarvittava muutoskohde, se voidaan toteuttaa. Samalla vältetään vastaavan virheen toistuminen seuraavissa kerroksissa, koska tieto saadaan siirtymään välittömästi seuraavien kerrosten elementtejä työstävälle yritykselle.

Vaatimustaso nousee

Koulutusta vaativaan puurakentamiseen on satavana, mutta määrää pitäisi Hämäläisen mukaan lisätä tuntuvasti. Puurakentamisessa asennustoleranssit ovat teräsrakenteiden luokkaa, mikä asettaa suunnittelulle erittäin tiukat tavoitteet. Esimerkiksi väliseinien aukotukset ja varaukset tehdään CNC-koneella millintarkasti oikein.

”Puurakentaminen on logistiikan kannaltakin erittäin vaativa. Millintarkasti mitallistettua tavaraa tulee työmaalle sitä mukaa, kun talo nousee. Toimitusten on osuttava täsmälleen oikeaan aikaan, jotta tavara ei pääse missään vaiheessa kastumaan tai muuten vioittumaan. Puurakentamisessa ei voida sanoa, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Hyvä suunnittelu on paljon enemmän”, Jarmo Hämäläinen kiteyttää.

Lighthousen runkoon on käytetty noin 2000 kiintokuutiota kuusta. Puuta on mennyt mittavasti muihinkin rakenteisiin. Väliseinät on tehty LVL-palkeista, jotka kerroksellisen rakenteensa ansiosta ovat erittäin hyvin mitassa pysyviä. LVL:n puristuslujuus on samaa luokkaa betonin kanssa.

Välipohjat on tehty Stora Enson Itävallan tehtaalla valmistetusta ja mittoihinsa työstetystä CLT-levystä. Suomalaisen puun osuus Lighthousessa on noin 60 prosenttia käytetyn puun määrästä.

Rakennustoimisto Eero Reijosella on kokemusta myös tilaelementeistä rakennettavista puukerrostaloista.

”Tilaelementithän ostaa rakennuttaja ja rakennusliike tekee vain asennuksen, mutta ottaa kuitenkin vastuun koko hankkeesta. Tämä toimintatapa ei välttämättä ole kovin kiinnostava rakennusliikkeille. Tilaelementtejä käytettäessä niitä valmistavien tehtaiden kapasiteetti asettaa rajoituksen, kun vastaavasti paikalla kappaletavarasta tehty on huomattavasi joustavampi. Paikalla tehty tarjoaa myös huomattavasti paremman arkkitehtuurin”, Hämäläinen summaa.  

Myy minulle RKL!

Jarmo Hämäläinen kertoo olleensa muutaman vuoden Joensuun  Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtajana. Yhdistyksen aktiiviseen toimintaan on saatu nuorta voimaa varsin mukavasti mukaan. Jäsenhankinnassa Hämäläinen luottaa suoraan kontaktiin.

”Minä menen nuorten insinöörien ja mestareiden luokse ja kysyn suoraan, olisko intoa liittyä mukaan yhdistyksen toimintaan. Muistan yhden tapauksen, jossa nuori ammattilainen totesi: Myy minulle RKL!”

”Onneksi minulla oli vastauksia valmiina ja niinpä saimme nuoren aktiivin mukaan yhdistykseemme”, Hämäläinen muistelee.
Kun yhdistystä esittelevällä on selkeät sävelet sen toiminnasta ja erityisesti jäsenyyden mukanaan tuomista edusta, toimintaan mukaan lähteminen on huomattavasti helpompaa. Pelkkä jäsenyys omassa yhdistyksessä ei tänä päivänä tunnu olevan riittävä syy jäsenmaksun maksamiseen.

Joensuun yhdistyksellä on Vuokatissa paritalon puolikas jäsenistönsä käytössä. Toiminta koostuu muiden yhdistysten tapaan liikunnasta, metsästyksestä, kalastuksesta ja muusta mielen ja kehon terveyttä ylläpitävästä toiminnasta.

”Jäsenmaksu tulee kyllä monin kerroin takaisin, vaikka ei huippuaktiivinen olisikaan”, Hämäläinen rohkaisee.

Nuorten elämä soljuu eteenpäin hieman eri tavalla kuin ennen. Aiemmin vierailtiin tuttavien luona vaihtamassa kuulumisia, mutta nykyään kuulumiset vaihdetaan sosiaalisessa mediassa. Tämän kehityksen myötä uusia toimintatapoja ollaan Joensuun yhdistyksessäkin mietitty.

Kokouksia voitaisiin varmaan aivan hyvin pitää vaikkapa Skypen välityksellä. Näin aktiivisuus päätöksenteossa nousisi eikä kenenkään tarvitsisi lähteä illalla pois kotoa.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna