Rakennustaito
5.5.2020 | Päivitetty 11.11.2021
Munkkivuoren ostoskeskuksen läheisyydessä Lapinmäen- ja Huopalahdentien risteyksessä sijaitseva jättirakennus oli valmistumisvuotenaan 1969 Suomen suurin toimistorakennus. Rakennus rakennettiin aikanaan kolmessa osassa, ensimmäinen osa valmistui vuonna 1969 (52.770 m2) ja viimeinen osa vuonna 1988. Kolmannen vaiheen jälkeen kerrospinta-alaa oli peräti runsas 91.000 neliömetriä (Helsinki Gardenissa on 98.000 m2). Talossa työskenteli 2.500 ihmistä.
Rakennus muistettaneen parhaiten sen 11-kerroksisesta A-tornista. Pohjolan työntekijöitä hemmoteltiin kahdella täysimittaisella uimaradalla, ampumaradalla ja erittäin isolla liikunta- ja musiikkisalilla. Lisäksi talossa oli oma kirjapaino ja poliklinikka. Rakennuksen läheisyyteen valmistuivat vakuutusvirkailijoille omat asunnot ja päiväkoti lapsille: kunnon ”patruunatoimintaa”.
Nyt alueelle on suunnitteilla 700 asuntoa, joista 200 asunnon rakentaminen alkoi Huopalahdentien puolelta kesällä 2018. Uudet asukkaat muuttavat huoneistoihin kesäkuussa 2020.
A-torni sen sijaan on suojeltu. Tornirakennukseen ei tule asuntoja, vaan tilat muutetaan uuteen käyttöön. Rakennukseen on suunnitteilla erilaisia konseptivaihtoehtoja, kuten kaupan ja palveluiden tiloja sekä toimistotiloja.
Talon syntymäaikaan vaurailla suuryhtiöillä oli tapana omistaa pääkonttorinsa. Nykyään yritykset keskittyvät ydinliiketoimintaansa ja toimistotilat vuokrataan. Myös Pohjola luopui 2004 rakennuksesta, mutta jäi siihen vuokralaiseksi aina vuoteen 2015 saakka.
Pohjola-talon ensimmäisen vaiheen rakentaminen kesti yhteensä neljä vuotta. Rakennustyöt jaettiin kolmeen erilliseen urakkaan. Vaiheistukselle oli myös selvä syy: pyrittiin välttämään suurten rakennusten kohdalla usein toistuva ongelma, jossa suunnitelmat ehtivät vanhentua ennen toteutusvaihetta.
Todellisuudessa oli myös toinen syy. Alkuperäinen urakoitsija meni konkurssiin, ja tämän vuoksi urakoitsija meni vaihtoon. Työ eteni suunniteltua hitaammin, koska toimitalon laatutason takia reikä- ja tartuntapiirustusten laatiminen oli asetettu arkkitehdin tehtäväksi. Tästä koitui paljon lisätöitä.
Haastetta hankkeessa riittää myös tänään, koska huomattavan arvokkaat osat on suojeltu kaavalla. Uuden suunnitelman on siis kunnioitettava Pohjola-rakennuksen arkkitehtuuria.
Rakentajille ja rakennushankkeen aikaiselle valvojalle pitkä rakennusaika tuottaa mietittävää. Kokonaisuudessaan Pohjola-rakennuksen ympäristö rakentuu valmiiksi viiden vuoden aikana.
”Liittymät uuden ja vanhan rakenteen kanssa ovat vaikeita. Samoin on epätietoisuutta siitä, mitä suojeltuun rakennukseen tulee. Tyhjänä sitä ei voi kauan pitää. Ongelmia tuottaa pitkä rakennusaika; ensimmäiset muuttajat on otettava tarkasti huomioon uutta rakennettaessa. Työturvallisuus ja varsinkin asukkaiden turvallisuus ja logistiikka on muistettava kaikessa tekemisessä”, valvoja Ari Tallberg Rakennuttajatoimisto HTJ:stä tietää.
Teksti ja kuva Jari Kostiainen
Opettaja ja tuleva kansanedustaja Vera Hjelt oli suomalaisen puutaloteollisuuden uranuurtaja. Hänen perustamansa puusepäntehdas toimi Helsingissä 1890-luvulla. Suomessa on valmistettu tehdasmaisesti puutaloja jo 1890-luvun alussa. Vera Hjeltin puusepäntehtaassa Helsingin Oulunkylässä...
Suurlähettiläs Mikko Hautala on työskennellyt ennen Washingtonia muun muassa Moskovassa ja Ukrainassa, ja hänellä on syvällinen näkemys niin Ukrainan tulevaisuudesta kuin Yhdysvaltojen tilanteestakin. Rakennusala tuli hänelle varhain tutuksi kesätöiden ja isän ammatin ansiosta....
Rakentamislain korjaussarja valmis – RKL tyytyväinen linjauksiin Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriön keräämän lausuntopalautteen pohjalta niin kutsuttuun korjaussarjaan tehtiin nyt poliittiset linjaukset. Rakentamisluvan kolmen...
Opettaja ja tuleva kansanedustaja Vera Hjelt oli suomalaisen puutaloteollisuuden...
Suurlähettiläs Mikko Hautala on työskennellyt ennen Washingtonia muun muassa Mos...
RKL pääsi vaikuttamaan rakentamislakiin hyvin, arvioi liittohallituksen jäsen Jo...