Iisalminen Juha Häkkinen kertoo olleensa rakennusalalla reilut 30 vuotta. 1990-luvun alun lama-aikana rakennustyöt vähenivät jyrkästi ja työttömyys painoi päälle.

Juha ei jäänyt ihmettelemään, vaan suuntasi Kuopion Tekuun opiskelemaan rakennusmestariksi. Kun lama alkoi hellittää vuonna 1993, miehellä oli taskussaan mestarin paperit.

Tämän hetken työmaana Juhalla on Iisalmen kaupungissa Kangaslammin koulun saneeraus ja uudisrakentaminen. Vanhaa korjataan 2 900 neliötä ja uutta rakennetaan 2 700 neliötä. Hankkeen kustannusarvio on 8,5 miljoonaa euroa. Uudisrakennus alkaa olla valmis, ja oppilaiden on määrä päästä uuteen kouluun lokakuun alussa.

Kostea kesä

”Tarkoitus oli, että koulun uusi puoli olisi saatu luovutuskuntoon koulujen alkamisajankohdaksi. Mutta luonnon armoillahan sitä rakennuksilla osittain mennään. Betonin hidas kuivuminen aiheutti yllättävää viivästymistä”, Juha Häkkinen kertoo.

Betonin kuivatusseuranta on Häkkisen mukaan erittäin tärkeä, jos halutaan pitää kiinni rakentamisen korkeasta laadusta. Työmaalla oli laskennallisesti riittävästi kuivaimia, mutta tänä kesänä betonin kuivuminen ei tahtonut onnistua millään. Delta-palkkeihin porattiin reiät, joihin asennettiin anturit. Kuivuminen oli tosi hidasta, mutta tarkalla mittauksella saatiin täsmälliset tiedot kuivumisesta.

Radon on ollut ykköspuheenaiheena Kangaslammin koulun rakennustyömaalla. Vaikka tontti ei ole varsinaista radonaluetta, lattian tiivistykset on tehty ja tarkistettu huolellisesti, jotta mahdollinen kaasu ei pääsisi huoneilmaan.

Sisustusmateriaalit ovat luonnollisesti vähäpäästöisintä M1-luokkaa. Koulun ilmanvaihdossa ei ole mitään mullistavaa uutta, mutta ilman suodatukseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Puhtausluokkana on pidetty P1:tä, mutta keskustelua asian tiimoilta tuntuu riittävän. Määritelmät kun ovat sen verran tulkinnanvaraisia.

Ikä opettaa

”Sen olen useammalla työmaalla huomannut, että ikääntyneemmät ammattilaiset kopistelevat kurat kengistään ulkona ja pyyhkivät jalkineiden pohjat vielä kynnysmattoon. Nuoremman polven osaajilla tämä tahtoo usein unohtua”, Juha Häkkinen harmittelee.

Ennen mestarin hommiin päätymistä Juha työskenteli sekä elementtitehtaalla että elementtien asennuksessa. Jälkikäteen Juha on huomannut, kuinka suuri apu käytännön osaamisesta on valvonta- ja työnjohtopuolellakin.

Vaikka rakennusmateriaaleihin tulee kaiken aikaa uutta, Juhan mukaan perusasiat ovat pysyneet pitkälle samana. Betoni ja puu ovat olleet samanlaista materiaalia iät ja ajat, eikä muissakaan perusmateriaaleissa ole tapahtunut sanottavia muutoksia.

Sotkamon Rakennus Oy:n leivissä oleva Häkkinen kertoo, että verottaja on seurannut ahkerasti Kangaslammin koulun rakennustyömaata. Rakennuksella oleva henkilöstö on raportoitava kuukausittain verottajalle. Hankaluutena asiassa on se, että verottajalle riittäisivät henkilötiedot, mutta tilaajavastuulain mukainen kirjanpito vaatii myös henkilön palkanneen yrityksen tietojen tarkkaa rekisteröintiä, mikä lisää toimistotyötä.

Paperityötä riittää

Kiivaimman rakennusvaiheen aikana työmaalla hääri noin 40 ammattilaista. Sotkamon Rakennus Oy:n leivissä heistä oli korkeintaan viidennes. Häkkinen kertoo, että kaikkiaan tälle työmaalle perehdytettyjä rakentajia on pitkälti yli 200.

”Aikaa menee paljon paperi- ja toimistotyöhön, jonka määrä näyttää koko ajan kasvavan. Tämä kaikki byrokratia on pois itse rakentamisesta. Aikaisemmin olin NCC:llä ja Lemminkäisellä, joiden työssä paperihommaa oli kenties vielä enemmän, mutta isossa firmassa siihen sai tukea ja apua talon sisältä. Pienemmässä yrityksessä valmiita yhtenäisiä pohjia ei ole, joten niitä joutuu muokkaamaan asialliseksi”, Juha tunnustaa.

Papereiden on tosiaankin oltava kunnossa, etenkin jos jotain tapahtuu. Juha muistelee työtapaturmaa, jossa poliisi ja työsuojelupiiri olivat vakaasti sitä mieltä, ettei syytettä nosteta.

Vakuutusyhtiö vaati kuitenkin syytteen nostamista, koska kansiosta puuttuivat printatut ohjeet vain ja ainoastaan kattotuolien purkuprosessista. Mielenkiintoisinta asiassa oli se, ettei tapaturma sattunut kattotuolien purkutyössä.

Rakennussuunnittelun tasosta käydään maassamme jatkuvaa keskustelua. Juha Häkkisen mukaan suunnittelijalla tulisi olla enemmän aikaa kunkin kohteen huolelliseen läpikäyntiin. Hankkeen valvojalle tulisi varata reilusti aikaa kuvien tarkkaan läpikäyntiin, ennen kuin ”kuokka” isketään maahan. Näin hanke sujuisi aikataulussaan eikä kustannusylityksiä tapahtuisi.

Ihannetilanteessa ammattilaiset saisivat rakentaa ilman suunnittelun kukkasten aiheuttamaa palaverien pitämistä rakennuttajan kanssa.

Koirat ja retkeily rentouttavat

Koiraharrastus on tärkeä osa Juha Häkkisen elämää. Pohjanpystykorva on rotu, joka tuntuu kiinnostavan eniten. Tällä hetkellä Juhan kasvatettavana on vuoden ikäinen pentu.

”Arvoitushan se vielä on, mikä tästä koirasta kasvaa. Mutta merkit ovat ihan hyvät”, Juha kertoo tyytyväisenä.

Vaikka pohjanpystykorva on hyvä lintukoira, metsästys ei ole Juhalle tärkein seikka. Juha kertoo ampuvansa korkeintaan pari kolme lintua joka syksy. Latvalintuja hän ei ammu ensinkään.

Juha kantaa huolta koirien jalostuksen nykysuuntauksesta. Hänen mielestään yhdellä uroksella ei saisi astuttaa liian monta narttua, sillä rodun geeniperimä olisi pidettävä mahdollisimman laajana.

Ulkona liikkuminen ja retkeily ovat olleet Juhan harrastuksena aina. Vaativat vaellukset tulivat mukaan elämään, kun lapset kasvoivat omillaan pärjääviksi. Vuosittain tulee tehdyksi vähintään kaksi noin viikon kestävää vaellusta Lapissa tai Norjan avotuntureilla.

Yksi vaellus Abiskosta Kilpisjärvelle keskitalvella on jäänyt miehen mieleen. Viiden hengen seurue joutui majoittumaan ankaran lumimyrskyn takia telttoihin kolmeksi vuorokaudeksi. Myrskyn hieman laannuttua rajavartijat tulivat paikalle ja neuvoivat keskeyttämään vaelluksen, sillä yhden hiihtokelpoisen päivän jälkeen olisi taasen luvassa raivoisaa myrskyä.

”Se reissu opetti minulle ihmisen pienuuden”, muistelee Juha.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna