Keskuspankkien korkoleikkaukset ovat jatkuneet, ja rakennuskustannusten nousu on rauhoittunut. Talouden kasvu oli käynnistymäisillään alkuvuonna Suomessa. Yleistä taloustilannetta kuitenkin varjostaa Trumpin hallinnon kaoottinen ja isojen riskien talouspolitiikka. Suomen omat taloushaasteet ­eivät nekään pieniä ole. Korjausrakentamisen kasvu­käänne voi siirtyä yhä kauemmaksi.

Asuinrakennusten korjausten arvo oli valistuneen arvioni mukaan noin yhdeksän miljardia euroa vuonna 2023. Korjaustarve on lähivuosina jonkin verran kasvava. Taloudellinen kehitys ratkaisee sen, kuinka iso osa teknisestä tarpeesta jää toteuttamatta. Mitä heikompi on talouskehitys, ja sitä kautta rakennusten arvopohja, sitä kivuliaammin peruskorjausten rahoitus on järjestettävissä. Kyse on sekä kiinteistönomistajien kyvystä että rahoituslaitosten halusta.

Kiinteistöliiton tämän kevään Korjausrakentamisbarometrin tuloksissa näkyy yleisen epävarmuuden lisääntyminen viime syksyyn verrattuna. Kuitenkin positiivisiakin merkkejä on: taloyhtiön omien taloudellisten edellytysten koetaan rajoittavan aiempaa vähemmän korjaamista, ja laskevat korot tukevat näkymiä. Aistihavainnot kaupunkien kaduilta osoittavat vilkasta korjaustoimintaa olevan menossa.

Korjaustarve on lähivuosina jonkin verran kasvava. Taloudellinen kehitys ratkaisee sen, kuinka iso osa teknisestä tarpeesta jää toteuttamatta.

Rakentamisessa ja asumisessa on totuttu ulkoisiin vauhtilääkkeisiin. 2010-luvun puolivälissä oli isoja korjausavustuksia, ja Marinin hallituksen aikana oli tarjolla latauspiste- ja energia-avustuksia. Kotitalous­vähennystäkin on käytetty välillä isona buusterina. Jyrkkä vaihtelu avustuspolitiikassa­ on lisännyt korjaamisen suhdannevaihtelua. Juuri nyt, hauraassa tilanteessa, jäljellä ovat vain rippeet avustuksista ja leikattu kotitalous­vähennys. Korjausmarkkina hakee nousua ilman ryyppyjä.

Kiinteistöliitto on herätellyt valtiovaltaa ehdottamalla taloyhtiöiden peruskorjausten täytetakausjärjestelmän remonttia. Lisäksi asuintalovarauksen päivittäminen olisi tärkeää,­ jotta kustannustason nousu huo­mioituu. Vaikka nämä toimenpiteet olisivat äärimmäisen kustannustehokkaita valtiolle, toimeen ei ole tartuttu. Näinä aikoina kuitenkin vähemmällä on saatava aikaan enemmän.

Muutenkin pitää uudistua. Raportit nykyisten valurautaviemäreiden ongelmista ­uudiskohteissakin ovat masentavia. Taloudelliset haasteet murentavat tulevaisuudenuskoa monilla alueilla, ja viime aikojen ala­mäki on leikannut entisestään asuinrakennusten arvoa. Johtajuusvajetta podetaan monissa taloyhtiöissä. Isännöintiä kohtaan ollaan kriittisiä.

Onneksi digitalisaatio on tuonut monia­ mahdollisuuksia esimerkiksi kuluvertailuun, kilpailutukseen, arvonmuodostukseen ja kaupankäyntiin. Tekoälystäkin vouhkataan. Toivottavasti sekin saadaan avuksi arvonluontiin. Taloyhtiöissä on panostettava laatuun niin johtamisessa kuin korjaushankkeissakin.

Jukka Kero