Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäaika antaa tilaa kokeilla uusia vaihtoehtoja. Uudet koeluontoiset tekonurmiratkaisut perustuvat usein polymeeriin ja polyuretaaniin.

Kumirouheella pehmennettyjä kenttäpintoja ei enää rakenneta. Uusi­ REACH-asetus määrää kumirouhekentät hävitettäviksi. EU:n laaja kemikaaleja koskeva säädös muun muassa luokittelee­ ­tekonurmikentissä täyteaineena käytetyn rouheen­ haitalliseksi mikromuoviksi. Rouhe valmistetaan ­autonrenkaista. Kiellon tavoitteena on vähentää ­vesistöihin päätyvän mikromuovin määrää. Rouheen­ arvioidaan tuottavan terveyshaittoja myös teko­nurmikenttien käyttäjille.

Kumirouheen erityisongelma ovat nanokokoiset mikropartikkelit. Uudet tekonurmikentät voidaan rakentaa ilman täyteainetta. Vaihtoehtoisesti kentillä on ehditty kokeilla myös luonnonmateriaaleista tuotettuja rouheita.

Suomessa noin 400 jalkapallokentällä on rouhepohjainen tekonurmi. Tämän lisäksi saman sarjan rouhepinta on käytössä myös jossain muissa lajeissa.­ Nykyään käytössä olevien tekonurmien tekniseksi käyttöiäksi on arvioitu enintään kymmenen vuotta.

EU-asetuksen sisältämän usean vuoden siirtymäajan turvin kenttäpintoja voidaan vaihtaa melko pitkälti normaalin uusimisen ja urheilutilojen korjaamisen tahdissa, mutta pientä ruuhkaa voi olla ilmetä. Ilman EU-säädöstäkin joka vuosi Suomessa uusitaan muutaman kymmenen kentän pinta.

Jyväskylän Halssilan pilottikentän ratkaisussa­ 0,7 milli­­metrin paksuisessa polypropeenikankaassa on ­27 millimetrin pituinen karva.

Pilottikenttä Jyväskylässä

Uusia ratkaisuja kenttäpintaan testataan jo muutamissa kohteissa Suomessa, kuten esimerkiksi Jyväskylän Halssilan pallokentällä.

Pääsuunnittelijana toiminut Jarmo Silvennoinen­ FCG Finnish Consulting Group Oy:stä esittelee­ innos­tuneena Halssilan pilottikohdetta. Lappset­ Group Oy:n toimittama Softex-tekonurmi täyttää vaatimukset. Rakenteessa käytetään 0,7 millimetrin­ paksuista taustakangasta, joka on polypropeenia. Teko­nurmen karva on 27 millimetriä pitkää. Taustaliiman mate­riaalina toimii polyuretaani.

”Täällä Jyväskylässä uskotaan, että ratkaisu on nyt hyvinkin käsillä. Erityisen pohjarakenteen ja nukka­langan ansiosta tekonurmen arvioidaan kestävän erinomaisesti pohjoisen sääolosuhteita ja pakkasia. UV-suojauksen ja värien säilyvyyden takuu on kuusi vuotta”, Silvennoinen sanoo.

Seulottu hiekka stabiloi tekonurmen.

Joustomateriaali on hiekkaa

Halssilassa joustomateriaalina ja stabiloijana nurmirakenteen alla toimii ohut kerros seulottua hiekkaa. Täyttösuosituksen mukaan hiekkaa tulee viisi kiloa neliömetrille.

”Rakenteessa seulotusta hiekasta tehdyn kentän joustomateriaalin varsinainen tarkoitus on lähinnä varmistaa kenttäpinnan stabiilius, ettei se liiku, koska­ itse pintamateriaalikin on joustavaa”, sanoo Halssilan­ kentän rakennusurakoineen VRJ Etelä-Suomi Oy:n työnjohtaja Joni Pakarinen.

Kentän reunoilla kiertää normaali salaojitusrakenne.

Jo 20 uudenlaista kenttää

Toimivia ekologisia nurmiratkaisuja etsitään kuumeisesti.

Alavudella toimiva Saltex Oy käyttää jalkapallokentän tekonurmipinnassa polymeeriin sidottua hienoa hiekkarouhetta, joka projektipäällikkö Harri Pelto­mäen mukaan vastaa uusia ekologisia vaatimuksia.

BioFlex-tekonurmen materiaali on kierrätettävää. Tekonurmijärjestelmän rakennus ei Peltomäen mukaan vaadi erillistä stabilointia tai täyttöä.

”Tuote on hyväksytty kaikilla jalkapallon eri tasoilla FIFA Quality and Quality Pro -standardien mukaisesti”, Peltomäki sanoo.

Pohjoismaissa BioFlex-pinta on asennettu jo noin 20 jalkapallokentälle.

”Näin omaamme myös talvikunnossapidon kokemusta. Olemme todenneet ratkaisun toimivaksi. Lämmitettävillä kentillä tuotteemme toimii paremmin kuin vanha, lämpöä eristävää kumirouhetta sisältävä tekonurmi”, Peltomäki kehuu.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen