Rakennustaito
RT 05/2016 | 14.10.2016 | Päivitetty 21.12.2016
Turun kaupunginteatterin kuusikymmenvuotias vanha osa on osin suojeltu rakennus, mikä tarkoittaa sitä, ettei räystäskorkeutta eikä julkisivun ulkonäköä saa muuttaa. Julkisivut ovat kohtuullisessa kunnossa, eikä niihin ole teknisistäkään syistä tarpeen kajota, koska nykyisetkään energiatehokkuusvaatimukset eivät velvoita parantamaan vanhojen, suojeltujen talojen rakenteiden lämmöneristävyyttä.
”Yläpohjan lämmöneristävyyttä tosin parannamme asentamalla 40 senttimetrin paksuudelta puhallusvillaa. Aiempi teoreettinen kymmenen senttiä oli ’kävelty’ huomattavasti ohuemmaksi”, kertoo työmaapäällikkö Tom Laihi Skanska Talonrakennus Oy:stä.
Laihi pitää tätä työmaata uransa vaativimpana ja perustelee tätä sillä, että haasteita riittää niin tekniikassa kuin työjärjestelyissä ja aikataulussakin. Tällä työmaalla lähes jokainen työvaihe on tavallisuudesta poikkeava, niin perustukset ja runko kuin talotekniikan eri osa-alueet.
Perustuksia on pitänyt vahvistaa muun muassa mantteloimalla. Lisäksi alapohjan alapuolisia tiloja on pinta pinnalta puhdistettu tiloissa mitattujen korkeiden mikrobipitoisuuksien takia. Ideana on kapseloida rakenteet niin, ettei mikrobeja enää pääse ”vuotamaan” rakenteista ilmaan.
Lähes hehtaarin laajuinen vanha teatteriosa on aikanaan valettu paikalla, kuten myös uusi, alaltaan runsaan puolen hehtaarin laajuinen laajennusosa.
”Ontelolaattarakenteiset välipohjat ovat ainoa poikkeus paikallavaluja suosivasta linjasta. Syy on selvä: täällä on erittäin vähän kantikkaita vakiomuotoja”, Tom Laihi perustelee.
Samalla runko on materiaaliratkaisuistaan monipuolinen, sillä kattorakenteiden tuennassa on käytetty liima- ja kertopuupalkkeja. Katto oli otettava kokonaan auki ensisijaisesti siksi, että sitä piti loiventaa, jotta kaikki talotekniikka saadaan mahtumaan sille varattuihin tiloihin. Teräksisiä ansaita ja muita tukirakenteita puolestaan tarvittiin tukemaan massiivisia oviaukkoja.
Ilmanvaihtokanavat ovat normaaliin tapaan talotekniikan pahin tilasyöppö. Nyt osansa tarvitsee myös teatteritekniikka, mikä lisää tekniikan sijoittamisen mutkikkuutta niin, että tietomallinnus on ollut kohteessa välttämättömyys.
”Mallinnuksesta huolimatta tekniikkatilat ovat todella ahtaat. Lisäksi osassa tiloista on reunaehtona se, ettei huonetilan korkeutta saa vähentää yhtään. Lavasterakenteet vaativat jopa seitsemän metriä esteetöntä korkeutta”, sanoo rakennuttajapäällikkö Anne Antola Turun kaupungilta.
Alun alkaen Turun kaupunki kaavaili teettävänsä kaupunginteatterin ja laajennuksen jaettuna kokonaishintaurakkana. Kustannukset olisivat kuitenkin ylittäneet laaditun budjetin, ja uudella tarjouskierroksella urakkamuoto vaihdettiin projektinjohtourakaksi. Kustannusraami on nyt budjetin sallimissa rajoissa, mutta aikataulu tuottaa huolta edelleen.
”Muutamat laajahkot lisätyöt, kuten kasvaneet louhinnat ja purut sekä asbestityöt, ovat vaatineet aikataulun päivittämistä. Olemme saaneet perustellusti lisäaikaa, mutta yhteistyössä tilaajan kanssa haetaan ratkaisuja, jotta seuraava ensi-ilta pääsee uusitussa ja laajennetussa teatterissa näyttämölle 2017 syksyllä”, Tom Laihi kertoo.
Siihen on realistiset mahdollisuudet, koska rakennusteknisesti vaativimmat työvaiheet ovat jo takanapäin. Erityisen huojentunut Laihi on kunnialla loppuun saatetuista purkutöistä, joissa hänen mukaansa purkujärjestys ja -työjärjestys oli mietittävä erityisen tarkasti.
”Varsinkin niin sanotun suikaleen purku näyttämötornin ja uuden takanäyttämön välistä oli tehtävä varoen. Näyttämötornin puoleiseen seinään oli tehtävä noin 50 neliömetrin laajuinen aukko, jonka reunat oli vahvistettava järeästi yläpuolisten kuormien ohjaamiseksi hallitusti perustuksiin”, Laihi kertoo.
Purkujen vuoksi tarvittiin myös järeät telineet. Niin järeät, että vanhoja rakenteita oli paikoin vahvistettava telineiden kuormitusten tähden. Näin oli meneteltävä esimerkiksi vanhan vesikaton sääsuojia rakennettaessa. Varsinaisesti uusia näyttömöitä tulee remontin myötä vain yksin, muiden osalta – päänäyttämöä lukuun ottamatta – sijainti vain muuttuu.
Koska tarvitaan korkeita telineitä, korkealla työskentely on työmaan turvallisuushaaste numero yksi. Tom Laihin mukaan turvallisuuden laatua mittaava TR-mittausten keskiarvo on tällä hetkellä 93 prosenttia.
”Yksi kantapäävamma työmaalla on toistaiseksi sattunut. Se johti muutaman päivän poissaoloon. Kaikkiaan työmaalla on perehdytetty noin 600 aliurakoitsijoiden ja omia miehiä. Puolalaisten betonirunkoasentajien suurehko määrä on tällä työmaalla yksi maininnan arvoinen seikka”, Laihi kertoo.
Teksti Vesa Tompuri, kuvat Suvi Elo
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...