Rakennuksen pohja- ja maarakenteet on suunniteltava siten, että maasta rakenteisiin siirtyvän kosteuden haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Samalla rakennus pitää suojata maan routimisen vaikutuksilta ja estää rakenteiden vaurioituminen.

Rakennuspohjan kuivatuksella ja kosteuseristyksellä estetään rakennuksen käytölle ja rakenteille aiheutuvat haitat ja vauriot. Maapohjasta rakenteisiin siirtyvä vesi vaurioittaa rakenteita ja saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita rakennukseen. Valtaosa rakennusten kosteus- ja homevau­rioista johtuu perustusten, alapohjien, sokkeleiden ja kellarin seinien kastumisesta maassa olevasta kosteudesta.Salaojien ja salaojakerroksen tehtävänä on kerätä pohjavesiä ja vajovesiä sekä ohjata ne pois rakennuksen alta ja ympäristöstä.

Rakennusosien kunnossapitojaksoja koskevassa RT-kortissa salaojien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 30–60 vuotta. Useimmiten ulkoseinien alaosiin ja kellarirakenteisiin kohdistuvien kosteus- ja homevaurioiden korjaustyö alkaa rakennuksen salaojien uusimisella. Samassa yhteydessä uusitaan aina­ sokkelin routaeristys sekä veden- ja lämmöneristys.­ Lisäksi rakennetaan kattovesien ohjaukselle oma järjestelmänsä. Korjaustyössä vaihdetaan sokkelin täyttö­materiaali ja rakennetaan sokkelin viereen niin sanottu pystysalaoja.

Rakennusten salaojien uusimistöiden valvonnassa olen törmännyt muutamiin yleisiin virheisiin, joilla voi olla vaikutusta rakennuksen perustusten vakauteen ja kuivana pysymiseen.

Anturan viereen tehtävät kaivutyöt

Rakentamista koskevien ohjeiden mukaan anturan viereen tehtävässä kaivutyössä on maapohja luiskattava <1:2 tai <1:3. Ongelmana on, että salaojien uusimistyön toteutustavan päättää tarjouksen tekevä urakoitsija. Kaivutyö on helppo tehdä suoraan anturan viereen toteuttamatta luiskausta. Toteutus on virheellinen ja se voi aiheuttaa rakennuksen alla olevan maapohjan vakauden heikkenemistä.

Sokkelilevy on tuotu anturan yli yhtenäisenä levynä. Toteutus ei vastaa materiaalivalmistajan ohjeita.

Patolevyn asennus

Toinen tyypillinen virhe on patolevyn asentaminen yhtenä levynä anturan yli sokkelin yläosaan saakka. Pahimmissa tapauksissa viistevalu jätetään tekemättä anturan ja sokkelin välistä. Toteutus ei ole patolevyn valmistajan eikä sokkelin eristystä koskevien ohjeiden mukainen. Kyseisen toteutustavan näkee jo täyttötyön jälkeen: patolevy irtoaa täyttömaan painosta ylälistasta ja pahimmassa tapauksessa repeää kiinnityskohdistaan.

Sokkelin ja anturan väliin pitää tehdä viistevalu. Anturan ja sokkelin liitoskohtaan tehdään tartunta ja asennetaan bitumikermi tai tehdään sively maan alle soveltuvalla elastomeerillä. Patolevy asennetaan sokkelin pystysuoralle osalle. Anturan ja sokkelin liitoskohdassa oleva bitumikermi ohjaa kosteuden pois anturan päältä.

Patolevy toimii siten, että sokkelin läpi tuleva kosteus tiivistyy patolevyn sisäpintaan. Nappulat patolevyssä estävät kosteuden valumisen sokkeliin. Kosteus­ valuu alas bitumikermin päälle ohjautuen salaojien täyttökerrokseen. Toki patolevy myös estää sokkelin ulkopuolella maassa olevan kosteuden pääsyn rakenteisiin. (Kuva yllä.)

Ohjeiden mukainen maan luiskaus rakennuksen vierustoilla. (Piirros: Rakennustietosäätiö RTS.)

Salaojien korko

Kolmas yleinen virhe on, että salaojien korkoja ja kaatoja ei suunnitella. Salaojien pitää olla perustusten alapuolella. Pahimmissa tapauksissa salaojat on rakennettu anturan yläpuolelle. Yleisin syy tähän on se, että korot eivät riitä ja järjestelmälle pitäisi rakentaa pumppukaivo.

Hyvä rakentamistapa edellyttää, että suunnittelussa­ ja toteutuksessa noudatetaan myös materiaalivalmistajan ohjeita. Oleellista olisi se, että ennen salaojien­ rakentamista tehtäisiin suunnitelmat, eikä salaoja­töitä tehtäisi vain urakoitsijan johtamina.

Teksti Marit Sivén Kuvat Marit Sivén ja Rakennustieto

Kirjoittaja on rakennusmestari, RTA ja yrittäjä. Hän työskentelee omistamassaan Matti Eklund Oy:ssä.