Rakennustaito
16.5.2022
Rakennusteollisuus RT:n huhtikuun lopulla julkaiseman Ukraina-kyselyn tulosten perusteella Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole toistaiseksi vaikuttanut ulkomaalaisten tekijöiden saatavuuteen Suomen työmaille. Baltian maista ja Puolasta tulleet työntekijät ovat pysyneet Suomen työmailla normaalisti, samoin venäläiset ja valkovenäläiset. Suomessa työskentelee nyt 2 000 – 3 000 venäläistä ja 2 000 – 3 000 ukrainalaista rakentajaa.
Ukrainalaisia on erityisesti raudoitus- ja LVI-töissä.
”Suomalaisella rakennusalalla on vallinnut muita toimialoja ja muuta Eurooppaa suurempi työvoimapula jo pidemmän aikaa. Ukrainan sota ei olennaisesti pahenna sitä. Sen sijaan tilanne tulee olemaan hankalampi tulevaisuudessa koittavan Ukrainan jälleenrakentamisen aikana”, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vahvistaa, että ulkomaista työvoimaa on riittänyt keväällä normaaliin tapaan esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan työmaalla. Tämä selittyy osittain sillä, että valtaosa ulkomaisista työntekijöistä tulee Suomeen muualta kuin Ukrainasta.
”Inflaation ja rakennustarvikkeiden hintojen nousun rinnalla työvoimapula on paljon pienempi ongelma. Nykytilanne kuormittaa taloudellisesti ja henkisesti kaikkia”, Harjuniemi arvioi.
NCC Suomi Oy:n henkilöstöjohtaja Riikka Ikonen kertoo, että yhtiön työmailla ei ole omia ukrainalaisia työntekijöitä, mutta alihankkijoiden kautta heitä työskentelee jonkin verran. Sodan alettua henkilöstössä on näkynyt huolestuneisuutta ja ahdistuneisuutta.
Tilanteen helpottamiseksi NCC on lisännyt sisäistä viestintää ja työterveyshuollon tukipalveluita mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarjolla on muun muassa keskusteluapua. Mikäli työmailla on rakentajia sekä Ukrainasta että Venäjältä, tilanteita tulkitaan erityisen tarkasti.
”Alihankkijoiden työvoimassa on ollut muutamia Ukrainaan lähtijöitä. Yhdeltä työmaalta Ukrainaan palasi kokonainen työkunta, mutta se oli yksittäistapaus. Kaiken kaikkiaan henkilöt vaihtuvat alihankkijoilla usein, joten näillä lähdöillä ei ole ollut vaikutusta työvoiman saatavuuteen”, sanoo Ikonen.
Myös Skanskan työmailla sodan vaikutukset henkilöstön määrään ovat olleet vähäisiä. Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti korostaa yrityksen käyttävän rakentamisessa paljon omaa työvoimaa.
”Olemme laatineet työmaiden henkilöjohtamista varten työpaja-aineiston, jonka avulla työnjohto voi käsitellä vaikeita tilanteita eri maista lähtöisin olevien työntekijöiden välillä”, Särkilahti kertoo.
Teksti Ari Rytsy Kuva Harri Töhönen/Vastavalo
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...