Aalto-yliopiston tutkijat esittelivät mallin, jolla päästökauppa ulotettaisiin rakennusmateriaaleihin. Todennäköisesti rakentamisen ja asumisen kustannukset nousisivat kautta linjan, vaikka sinänsä uudistus suosisi puurakentamista etenkin betonin kustannuksella.

Ympäristöministeriön tilauk­sesta Aalto-yliopiston tutkijaryhmä selvitti keinoja lisätä rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Työryhmä päätyi esittämään päästöoikeusjärjestelmän laajentamista rakennusmateriaaleihin.

Ryhmän vetäjä, taloustieteen professo­ri Matti Liski painottaa, että rakennus­materiaalien päästökauppa on tehokkain ja taloudellisestikin mielekkäin tapa vähentää rakennus- ja kiinteistösektorin päästöjä. Rakennusten käyttöajan päästöi­hin vaikutetaan jo sähkönkulutuksen ja lämmityksen eli energiasektorin päästö­oikeuksien kautta. Ruuvin kiristäminen tällä suunnalla ei suhteellisesti vähentäisi päästöjä samalla tavoin kuin ulottamalla päästökauppa rakennusmateriaaleihin.

Liskin mukaan päästökauppa on kustannustehokkaampaa kuin suora ohjaus.

Esitetyn mallin mukaan rakennuttajan pitäisi hankkia markkinoilta eli päästö­oikeuksien huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta saman verran päästöoikeuksia kuin mitkä ovat uuteen rakennukseen käytettyjen materiaalien hiilidioksidipäästöt. Mallissa runsaspäästöisten materiaalien hinnat nousevat selvästi.

Rakentamisen päästöillä on huomattava merkitys

Tutkijat korostavat, että materiaalien päästökauppa loisi rakennuttajille ja muille sektorin toimijoille selvästi nykyis­tä kovemman paineen suosia vähäpäästöisiä materiaaleja ja uusia teknologioita. Liski muistuttaa, että kotitaloudet ovat hyvin hintatietoisia asuntoja ostaessaan ja energiaratkaisuja valitessaan.

Päästökaupan ulottaminen materiaaleihin muuttaisi eri materiaalien ja rakentamisen ratkaisujen hintasuhteita ja suosiota. Arvioiden mukaan uudistus suosisi ennen kaikkea puurakentamista ja säästeliäitä ratkaisuja kautta linjan sekä heikentäisi etenkin betonin kilpailukykyä. Luultavasti uudistus nostaisi kuitenkin myös rakentamisen ja asumisen yleistä hintatasoa.

Julkistamistilaisuudessa työryhmän mallia kommentoineet asiantuntijat kaipasivat lähinnä lisäselvityksiä. Kehujen lomassa nostettiin esiin huoli maksurasituksen kasautumisesta ilmastotalkoissa eli ”päällekkäisyyksistä”.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä sektori tuottaa arviolta kolmasosan kaikista päästöistä. Suurin osa sekto­rin päästöistä tosin syntyy energiankulutuk­sesta kiinteistön käyttövuosina eikä raken­tamisesta.

Ympäristöministeriö etsii lisää aseita päästöjen hillintään, koska Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Teksti Martti Ristimäki Kuva Adobe