Rakennustaito
RT 01/2017 | 10.2.2017 | Päivitetty 31.3.2017
Valtavan biotuotetehtaan käynnistymisen jälkeen tehtaalle tulee 240 tukkirekkaa vuorokaudessa. Kuljetuksien turvaamiseksi teiden parantamiseen satsataan 78 miljoonaa euroa. Siitä 65 miljoonaa menee valtatie 4:n laajentamiseen 11 kilometrin matkalta nelikaistaiseksi, keskikaiteelliseksi tieksi. Loput rahasta on varattu alemmalle tieverkolle ja liikenneturvallisuudelle Äänekosken taajamassa.
Talven hektisin työmaa on valtatien laajennus Huutomäen kohdalla sekä siihen liittyvän eritasoliittymän ja sillan rakentaminen noin 40 kilometrin päässä Jyväskylästä pohjoiseen.
Biotuotetehtaan rakennustyöt, sen vieressä toimiva vanha tehdas ja käynnissä olevat tieurakat näkyvät työmaan itäpuolelle rakennetun kiertotien liikenteessä. Päivittäiset liikennemäärät ovat 15 000 ajoneuvon luokkaa, josta raskaan liikenteen osuus on 20 prosenttia. Liikenneviraston projektipäällikkö Jarmo Niskasen mukaan työaikainen liikennejärjestely oli yhtenä kilpailutuksen kriteerinä.
”Tarjouksissa piti määritellä, kuinka monta kertaa liikennettä siirretään hankkeen aikana paikasta toiseen.”
Niskasen päähuolena on aikataulu. Omat mausteensa keitokseen tuo talvi. Pääurakoitsijana toimivan Graniittityö Kallio Oy:n työpäällikkö Markku Hokkanen kertoo, että pienempiä valuja pyritään välttämään.
”Lämmittäminen ja suojien rakentaminen nostaa kustannuksia 20 prosenttia sulan maan aikaan verrattuna. Aikataulullisesti välttämättömien anturoiden ja tukien valuja tehdään talviaikaan, mutta siltojen kannet ja kehät valetaan huhti–toukokuussa.”
Graniittityö Kallio rakentaa Äänekosken teitä ST- eli suunnittele ja toteuta -urakkana, jossa urakoitsija ohjaa suunnittelua ja teetättää rakennussuunnitelman. Hanke on täysin 3D-mallipohjainen, mikä oli jo tarjouskilpailun perusteena.
ST-urakassa tilaaja ei tarkasta suunnitelmia, vaan tuotevaatimuksissa on määritelty lopputuotteen laatu, ja toteutuskeinot on jätetty urakoitsijan innovoitaviksi. Esimerkkinä Hokkanen mainitsee massan käytön optimoinnin.
”Alueelta olisi pitänyt ajaa vajaat 100 000 kuutiota tavaraa ulos ja vastaavasti tuoda tilalle toisenlaista massaa. Keksimme ratkaisun, jossa massat käytetään tiealueen rajoissa”, Hokkanen kertoo.
Maaperä on osin vetelää pehmeikköä ja huomattavissa määrin kalliota, jota louhitaan noin 115 000 kiintokuutiota. Jatkokäyttöä varten kalliota murska- taan vajaat 60 000 kiintokuutiota, joista tulee 150 000 tonnia mursketta. Hankkeessa on kymmenen koneurakoitsijaa, joiden koneita möyrii työmaalla kolmisenkymmentä.
Keski-Suomen ELY-keskuksen teetättämässä tiesuunnittelussa hankkeen parametrit on lyöty lukkoon 95-prosenttisesti, lisä- ja muutostöille on jäänyt 5 prosenttia. Hokkanen epäilee, että jälkimmäisten määrä tuplaantuu.
Pohjatutkimuksissa on pyritty selvittämään kaikkien kolmansien osapuolten laitteiden, putkien ja kaapeleiden sijainti, mutta Äänekosken Energia ei pystynyt osoittamaan, missä sen vesijohto- ja viemäriputket kulkevat. Marraskuussa urakka-alueen ulkopuolella tapahtuneen vaurion yhteydessä jätevesi pääsi juomavesiputkeen, minkä seurauksena Äänekoskella puhkesi Suomen ensimmäinen ameba-epidemia.
Äänekosken Energian putket ovat riskitekijä myös jatkossa. Liikenneviraston Jarmo Niskasta huolestuttaa, että urakassa mallinnettujen maaperien määrät ovat tilaajaa sitovia.
”Jo nyt tiedetään, että kalliot ovat eri korossa kuin mitä urakoitsijalle on annettu.”
Markku Hokkasen mielestä aikataulu on tiukka mutta realistinen. Työvaiheet on mietitty hyvin tarkkaan.
Graniittityö Kalliolla on myös aluerakennusurakka Äänekosken biotuotetehtaan alueella. Siellä työt jatkuvat vielä ensi vuoden loppupuolelle. Tiehankkeen suurin osa on nelostien pohjoispuoli, jossa työt alkavat keväällä. 40 miljoonan euron arvoinen projekti tulee kilpailutukseen kevättalvella.
Toimiva rata on biotuotetehtaalle elinehto. Raaka-ainetta tulee Äänekoskelle 70 junavaunua, sellua kuljetetaan 40 junavaunullista vuorokaudessa Vuosaaren satamaan.
”Tänä päivänä liikennöi kuusi junaparia päivässä, tehtaan käynnistymisen jälkeen niiden määrä kaksinkertaistuu”, Liikenneviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen kertoo Äänekosken junaliikenteen tulevaisuudesta.
Liikennevirasto on 80 miljoonan euron ratahankkeen tilaaja, toteuttamisesta vastaa Liikenneviraston ja VR Trackin muodostama allianssi. Sen urakoiman Jyväskylän ja Äänekosken välisen 48 kilometriä pitkän rataosuuden valmiusaste on 67 prosenttia. Radan sähköistäminen ja rakenteiden parantaminen vähentävät ympäristöhaittoja ja kuljetuskustannuksia.
Talvi on keskeyttänyt ratatyöt, mutta lokakuussa alkaneet Vihtiälän alikulkusillan uusimistyöt jatkuvat. Samoin jatkuvat sähkötyöt 2,7 kilometriä pitkässä Kangasvuoren tunnelissa, joka on osuuden vaativin kohde. Kangasvuoren tunneli on Suomen ensimmäinen tunneli, jossa tärinää vaimennetaan 3–5 senttiä paksuilla neopreenilevyillä, jotka on liimattu ratapölkkyjen alle. Vihtiälän sillalla ja Kangasvuoren tunnelissa työt jatkuvat kesälle 2017.
Keväällä töiden pääpaino siirtyy Jyväskylän ja Tampereen välille, jossa parannetaan radan rakenteita ja turvalaitteita. Turvalaitetyöt Tampereen ja Oriveden välillä ovat jo käynnissä. Ykköskohteita ovat tunnelit. Kymmenestä pitkästä tunnelista hankkeeseen valitussa kolmessa heikkokuntoisimmassa keskitytään alus- ja päällysrakenteeseen.
VR Trackin projektipäällikkö Antti Korhonen uskoo, että talven pitkittyminen ei vaaranna aikatauluja, sillä tunnelin keskellä ei välttämättä ole koskaan pakkasta. Toisaalta liikennöidyssä tunnelissa ilmanvaihto ja kaasujen hallinta on vaativaa. Tunneliin ei mahdu samaan aikaan junan kanssa, joten on mentävä tietyssä järjestyksessä.
”Tunnelit on aikataulullisesti haastavin yhtälö, sillä ne vaativat liikenteen kuuden viikon totaalikatkoa. Kolmeen vuoroonkin aikataulutettuna se on ahdas”, Korhonen miettii.
Koko ratahankkeen arvosta Tampereen välin osuus on noin 15 miljoonaa euroa. Tunnelitöihin on saatu tammikuussa 10 miljoonan euron lisärahoitus.
Liikennevirasto toimii allianssissa tilaajana ja VR Track palveluntuottajana. Sekä Heiskanen että Korhonen kehuvat urakkamallin etuja. Allianssi mahdollistaa pitkien rakennusprosessien nopean eteenpäin viemisen. Avainsana on yhteistoiminta.
”Täällä on VR Trackin omaa työtä, tilaajan alihankintana tehdään sähköistys Ratatekin voimin, turvalaitemuutokset taas VR Trackilta alihankintana”, Heiskanen kertoo.
Allianssimalli antaa tilaa luovuudelle. Työn edetessä VR Track oivalsi, että aiemmin mahdottomana pidetty Jyväskylän ja Äänekosken osuuden tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen onnistuu. Kun Suomen rautateille on tulossa uusi radioverkon ohjausjärjestelmä, VR Track vie kaapelit valmiiksi paikkoihin, joihin uusi järjestelmä asennetaan. Myöhemmin tehtynä kustannus olisi kuusinkertainen.
Logistiikkavirrat ovat massiivisia. Tampereen ja Äänekosken väliin menee noin 120 kilometriä kiskoja, 100 000 kappaletta ratapölkkyjä ja 230 000 tonnia sepeliä. Vanhat puupölkyt menevät energiaksi, kiskoista 60 prosenttia kunnostetaan.
Työmaalla on ollut päivittäin keskimäärin 200 työntekijää. Hankkeessa on mukana 200 alihankkijaa. Heiskanen korostaa, että kun työt tehdään liikenteen ehdoilla, tarkka työvaihesuunnittelu on jokapäiväistä.
”Meillä on joka päivä välitavoite. Kun aamulla on 600 metriä väylää auki, sen täytyy olla illalla läjässä. Ei auta itku markkinoilla, kun tavarajuna odottaa Jyväskylän ratapihassa”, Antti Korhonen hymähtää.
Rakenteilla oleva Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella on Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi. Viime vuoden toukokuussa alkanut yli miljardin euron arvoinen hanke on 40 hehtaarin kokoinen työmaa. Toteutustapa on jaettu osaurakka, jossa rakennuttajana ja toteuttajana on Metsä Fibre itse. Osaurakoita on satakunta.
Yhteensä hanke edellyttää 100 000 kuution valuja, 15 000 kappaletta betonielementtejä ja kantavia betoniholveja 80 000 neliötä. Tehtaan valmistuessa ensi syksyllä rakennusten bruttoala on 142 000 neliömetriä. Kokonaistilavuus 1,2 miljoonaa kuutiota vastaa 12 eduskuntataloa.
Tehdas tulee toimimaan täysin omalla polttoaineella. Se kykenee tuottamaan kaiken lämmön ja höyryn, mitä kaukolämpö ja integraatin muut tehtaat tarvitsevat. Sellun lisäksi tehdas tuottaa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta.
Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Petri Blomqvist
Puolivuosisatainen Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden odotus päättyy vuoden kuluttua, kun kahden sillan ja pengertieosuuksien kokonaisuus valmistuu. Allianssin kehitysvaiheessa syntyi idea Hailuodon puoleisen työsillan rakentamisesta ennen pengertämistä, mikä lyhensi työmaan...
Tampereen henkilöratapihan uudistus on mittava infrahanke, jossa raiteet, sillat ja huoltoraiteet rakennetaan uudelleen junien ja raitiovaunujen kulkiessa tauotta työmaan ohi. Investointi parantaa koko Suomen rataverkon toimintavarmuutta ja pohjustaa rautatieaseman lähialueiden seuraavia...
Skanska rakentaa Turun matkustajasatamaan poikkeuksellisen näyttävää ja muodoiltaan haastavaa yhteisterminaalia. Kohde vaatii millintarkkoja suunnitelmia ja huipputarkkaa toteutusta. Turun satama-alueen uudistamishanke, Ferry Terminal Turku (FTT), koki vuosikymmenen alussa lykkäyksiä,...
Puolivuosisatainen Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden odotus päättyy vuoden kul...
Tampereen henkilöratapihan uudistus on mittava infrahanke, jossa raiteet, sillat...
Ahtaalle tontille Helsingin ydinkeskustaan nousee kookas uudisrakennus, johon ka...