Antti Pulkkinen
24.5.2025 | Päivitetty 16.6.2025
”En tee ylitöitä. Menen kotiin ja teen lapsille ruuan neljältä, ennen kuin he lähtevät partioon. Se on meille yhteinen hetki, josta haluan pitää kiinni, kun muuten juostaan ristiin rastiin.”
Näin kertoo vastaava työnjohtaja Lari Sinilaakso Hartela Länsi-Suomi Oy:stä. Sinilaakso on vastuussa Åbo Akademin säätiön uudiskohteesta Astrasta, joka valmistuu keskelle turkulaista kulttuurimaisemaa Tuomiokirkon viereen, Yliopistonmäen juurelle.
Kohde on vaativa, mutta tunnelma työmaalla on leppoisa. Kun Sinilaakso kiertää katselemassa paikkoja, monet pysähtyvät juttelemaan. Hyväntahtoista vitsailuakin kuulee.
”Sieltä se kansikuvapoika tulee!”
Uudestakaupungista kotoisin oleva Lari Sinilaakso tiesi jo nuorena haluavansa rakennusalalle. Koulussa puu- ja metallityöt kiehtoivat.
”Meillä on suvussa kokemusta kirkkojen kattoremonteista. Vanhempani tekivät työuransa kuitenkin sosiaalialalla, ja he aina kannustivat minua löytämään sen oman jutun.”
Käsistään taitavan nuorukaisen tie vei ammattikouluun rakennuspuolelle.
”Nyt olen päässyt jo kauas siitä intohimosta, kun liikuttelen enimmäkseen hiirtä”, hän nauraa.
Muutama vuosi meni työmailla kotimaisemissa, kunnes Sinilaakso muutti Turkuun opiskelemaan rakennusinsinööriksi.
”Ammattikoulussa minulle alkoi kirkastua, että haluan nimenomaan työnjohtajaksi.”
Kokemusta Sinilaaksolle on ehtinyt kertyä jo hyvin. Hän on ollut tekemässä asuinrakennuksia, hoitolaitoksia, liiketiloja, lääketeollisuuden rakennuksia ja isoja julkisivuremontteja. Åbo Akademin säätiön Astra on kuitenkin Sinilaakson työmaista tähän asti suurin. Taloon tulee yhteiskunta- ja kauppatieteilijöiden lisäksi suuri osa Åbo Akademin yliopistopalveluiden toiminnoista sekä ravintola.
”Kohteen koko ei silti ratkaise kaikkea. Haasteet ovat usein samat.”
Astra nousee vanhaan kulttuurimaisemaan. Sen paikalta purettiin 1960-luvun lopulla rakennettu fysiikan ja kemian laitos Gadolinia, joka oli tullut käyttöikänsä päähän.
”Arkkitehdit ovat pystyneet piirtämään yllättävän näyttävän rakennuksen, jos otetaan huomioon, miten tarkasti säädeltyä tälle paikalle rakentaminen on. Ja lapiohan ei kolahda maahan ennen arkeologisia kaivauksia”, Sinilaakso muistuttaa.
Kaikkea vanhaa ei pureta, sillä Gadolinian aula-, kahvila- ja kellaritilat säästetään. Kellarissa on Neuvostoliitosta hankittu hiukkaskiihdytin, jota valvoo Säteilyturvakeskus. Laitetta ei pureta vielä, vaan sen säteilyn annetaan ensin hiipua.
”Minäkin olen nähnyt sen vain kerran. Sain ovelta kurkata”, Sinilaakso kertoo.
Uudesta rakennuksesta monilla riittää mielipiteitä. Sinilaakson mukaan ihmiset ymmärtävät silti hyvin rakentajien roolin.
”Me vain rakennamme sen kohteen. Ja aina kun pistät nosturin pystyyn, se osuu jonkun silmään.”
Kohteen rakentajia Sinilaakso kiittelee. Astran työmaalla työskentelee tälläkin hetkellä toista sataa rakentajaa.
”Täällä on tosi taitavia ja oma-aloitteisia tekijöitä. Heidän osaamiseensa voi luottaa.”
Astran rakentaminen alkoi syksyllä 2023. Sinilaakso myöntää, että projektin ensimmäinen vuosi oli tiukka. Palavereiden paljous yllätti, kun kaikki piti suunnitella niin tarkkaan.
”Kävin työmaalla vain kerran viikkoon. Se vaivasi, kun ajattelin, että minun pitäisi olla nimenomaan mestareiden apuna siellä.”
Sinilaakso kummastelee nykyistä kaunistelevaa puhetapaa työelämässä.
”Kaikki on aina ”haastetta”, vaikka kyse voi olla työkuormasta. Sen pitää olla kohtuullinen, jotta ihminen jaksaa.”
Vaikka Sinilaakso pyrkii välttämään ylitöiden tekemistä, hän toki seuraa, miten työntekijät jaksavat.
”Teen ylitöitä silloin, kun näen mestareiden silmistä, etteivät he jaksa enää.”
Astran työmaalla on myös panostettu turvallisuuteen ja puhuttu asioista avoimesti.
”Turvallisuuteen on käytetty paljon rahaa, ja työntekijät ovat siihen hyvin sitoutuneita. Kun 99 ihmistä laittaa suojalasit päähän, sen yhdenkin on vaikea olla laittamatta.”
Esimiehenä Sinilaakso arvelee olevansa kiltti. Asiat pitää tehdä hyvin, mutta jos jokin ei heti onnistu, se ei ole maailmanloppu.
”En halua luoda mitään herran pelkoa. Se ei ole tapaistani.”
Isosta vastuusta huolimatta perhe-elämäkin on sujunut mukavasti. Sinilaakso kiittelee työnantajaansa Hartelaa joustavuudesta.
”Sen vuoksi pystyn tekemään asiat töissä sataprosenttisesti. En vie niitä kotiin. Jotain pientä yksityiskohtaa saatan ehkä miettiä.”
Sinilaakson vaimokin on rakennusinsinööri, joten töille löytyy ymmärrystä myös kotoa.
”Voimme joskus puhua töistä, mutta mieluummin työasiat puhutaan omien työkavereiden kanssa. On meillä muutakin puhuttavaa, ja ihan sovussa on ainakin vielä oltu”, Sinilaakso naurahtaa.
Kolmen lapsen isänä Sinilaakso kertoo pohtivansa myös rakentamisen ympäristöystävällisyyttä. Astrankin läheisyydessä ohikulkijat saattavat kurkkia jätelavoille. Hartelassa ympäristöasioihin kiinnitetään nykyään paljon huomiota.
”En ole onneksi nähnyt niitä aikoja, kun rakennusjätteet heitettiin vain kuoppaan. Rakennusalankin pitää miettiä, millainen maapallo lapsille jätetään.”
Vanhempiensa esimerkin mukaisesti Sinilaakso ei ole erityisesti ohjaillut lapsiaan rakennusalalle. Kiinnostus käsillä tekemiseen on herännyt luonnostaan.
”Vaimon äidin kotitalon yhteydessä on puutyöverstas. Kun käymme siellä, lapset alkavat aina sahata ja ruuvata jotain. En ole pelännyt antaa työkaluja heille, kaikki pysyvät hyvin käsissä. Piirtämisen lahjojakin he ovat jostain saaneet.”
Sinilaakso uskookin periytymiseen.
”Isäkin kouluttautui vielä varsinaisen työuransa jälkeen puusepäksi, joten kyllä se suvussa kulkee.”
Oman omakotitalon Sinilaakso on jo ehtinyt rakentaa. Kaikkea pienempääkin on syntynyt, kuten kaksipaikkainen kajakki.
Suvun historiasta kumpuaa myös toiveiden rakennuskohde.
”Joku kirkon remontti olisi hieno tehdä. Siinä pääsisi kunnolla jutustelemaan Museoviraston kanssa.”
Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtajalle Ari Autiolle rakennusneuvoksen arvonimen. Rakennusneuvoksen arvonimi myönnettiin Autiolle perjantaina 13.6. presidentin esittelyssä. Ari Autio toimi RKL:n liittohallituksen puheenjohtajana vuosina...
Valurauta-, teräs- ja sementtiputket. V esijohtoputkien ja varsinkin valurautaisten vesijohtoputkien kestävyyteen on useissa maissa viime aikoina alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota. Asiasta on pidetty tätä alaa edustavien ammattipiirien keskuudessa esitelmiä, ja siitä ovat...
Monien ennusteiden mukaan vuokralla asuminen yleistyy. Omistusasumisen suosio ei kuitenkaan näytä romahtavan, sillä suomalaiset pitävät sitä taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona. Vuokralla asuminen yleistyy trendinomaisesti, mutta hieman hitaammin kuin mitä julkisen keskustelun...
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtaj...
Valurauta-, teräs- ja sementtiputket. V esijohtoputkien ja varsinkin valurauta...
Rakennusinsinööri (AMK) Diana Råman on nimitetty Rakennusmestarit ja -insinöörit...