Metsä Groupin syyskesällä 2023 Kemiin valmistuva biotuotetehdas on maailman suurin havusellua valmistava laitos. Se valmistaa 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa ja maksaa 1,85 miljardia euroa.

Teollisuusrakentamisessa rakennuksen tärkein ja ainoa tarkoitus on suojata teollista prosessia. Niin myös Kemissä rakenteilla olevassa biotuotetehtaassa.

”Meillä on laitteita ja koneita, joille­ tehdään perustat ja jotka suojataan säältä”, Fimpec Oy:n rakennuspäällikkö Eelon Lappalainen sanoo.

Fimpec vastaa Kemin tehdashankkeessa rakennuttamisesta ja on yksi Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n neljästä päätoteutuskumppanista.

”Maailman paras porukka rakentaa Kemissä pohjoisen pallonpuoliskon suurinta sellutehdasta.”

Eelon Lappalainen

Metsä Group on nimennyt toimialan yleistyneen tavan mukaisesti uuden laitoksensa biotuotetehtaaksi. Se on sellutehtaan moderni versio, jossa valmistetaan aikaisempaa enemmän muutakin kuin päätuotetta, sellua. Lisäksi uudella tehtaalla on hyvät edellytykset valmistaa aivan uusia biotuotteita.

Metsä Fibre on hankkeen­ pääurakoitsija, mikä on yrityksen vakiintunut tapa­ toimia rakennushankkeissaan. Muut päätoteutuskumppanit ovat Valmet Oyj, ABB Oy ja AFRY Finland Oy.

Hankkeen kumppanivalinnassa Metsä Fibrellä on käytössään systemaattinen ja dokumentoitu hankintaprosessi.

”Työmaalla tai esikokoonpanoalueella tehdään vain se työ, joka on siellä tehtävä tai kannattaa tehdä,” kuvailee Metsä Groupin projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.

”Prosessin aikana arvioimme, kenellä on parhaat edellytykset tehdä kyseinen työ. Arvioimme kumppaneiden kykyä sitoutua projektin tavoitteisiin: turvallisuuteen, aikatauluihin ja laadukkaaseen työhön. Totta kai kustannustasokin vaikuttaa”, Metsä Groupin projektijohtaja Jari-Pekka Johansson sanoo.

Aikataulu kannustaa tekijöitä

Tehdasprojektin toteutusvaihe koostuu kolmesta osasta eli rakentamisesta, asentamisesta ja tehtaan käynnistämisestä. Työvaiheita tehdään limittäin.

”Tilaajan projektikontrolli on teollisessa rakentamisessa selkeästi tiiviimpää kuin talonrakentamisessa. Kovin paljon yllätyksiä ei voi tulla, ja toimituksia seurataan tarkasti”, Lappalainen sanoo.
Tarvittaessa suunnitelmia tarkennetaan projektin edetessä.

”Kun muutostarve ilmenee, identifioimme ensin mistä on kyse ja miksi suunnitelmia pitäisi muuttaa. Jos muutettavaa todetaan olevan, tutkimme muutosten vaikutukset ja pidämme ne mahdollisimman pieninä”, Johansson toteaa.

Työmaalla muutokset ovat arkipäivää.

”Ei tämän kokoisessa hankkeessa voi välttyä yllätyksiltä. Rakentamisen aikana suunnitelmia tarvit­taessa päivitetään, mikä tuo tekemiseen haasteita. Eri urakoitsijoiden toimiminen samalla alueella vaatii huolellista yhteensovittamista”, LTR-Rakennus Oy:n työpäällikkö Antti Vaara sanoo.

Vaaran mukaan varsinainen rakentaminen tällä työmaalla eroaa tavanomaisemmasta rakentamisesta poikkeuksellisen kokonsa puolesta.

”Normaaliolojen kolmen vuoden betonimassat teemme nyt vajaassa vuodessa”, Vaara sanoo.

”Eri urakoitsijoiden toimiminen samalla alueella vaatii huolellista yhteensovittamista”, sanoo LTR-Rakennuksen työpäällikkö Antti Vaara.

Mittavat paikallavalut

LTR-Rakennuksella on parhaillaan menossa 280 metriä pitkän kuivaamon ja paalaamon sisältävän rakennuksen paikallavalutyöt. Työ on yrityksen historian suurin.

”Perustukset on paalutettu. Sitten tulee paalulaatta, mursketäyttö ja pintalattian kerrokset”, LTR-Raken­nuksen aluepäällikkö Timo Tuomas kertoo.

Paikallavaluja, rakennuksen runkoa, kuorta ja vesi­kattoa tehdään yhtä aikaa. LTR-Rakennuksen osalta nämä urakat valmistuvat syyskuussa.

Paaluja lyödään maahan 660 km.

Muita urakoita on ollut muun muassa reilun 100 metrin savupiipun perustuksen valu sekä korjaamon, muuntamobunkkerin ja GIS-rakennuksen pohjien paikallavalut.

LTR-Rakennus valaa myös aliurakkana NordPilelle teräksiset pora- ja lyöntipaalut, joihin menee 8 000 kuutiota betonia. LTR-Rakennuksella betonia kuluu kaikkiaan 40 000 kuutiota. Koko työmaalla valetaan noin 185  000 kuutiota betonia.

Tarkkaa aikatauluseurantaa

Työmaan seurantajärjestelmät olivat valmiina ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Kaikki toimijat sitoutetaan sopimuksilla niiden käyttöön. Tietojen keruu ja raportointi on standardoitu.

”Jokainen urakkaan osallistuva tekee työstään tarkan suunnitelman, ja sitä seurataan viikoittain. Jos poikkeamia tulee, käynnistämme toimenpiteitä, joilla poikkeamien vaikutus minimoidaan ja suunnitelman mukainen aikataulu toteutuu”, Lappalainen kuvaa projektin etenemistä.

Työmaan valvojat tarkastavat työmaalla töiden edistymistä. Aikatauluinsinööri kiertää viikoittain työmaalla varmistamassa, että töiden valmiusaste vastaa aikataulujen mukaisia suunnitelmia. Moninkertainen varmistus takaa sen, että suunnitelmista ei poiketa ja kaikilla on yhteinen käsitys töiden etenemisestä.

Kemin biotuotetehdas

  • Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,85 miljardia euroa.
  • Pääurakoitsija: Metsä Fibre Oy.
  • Päätoteutuskumppanit:
    Rakennuttaja: Fimpec Oy.
    Projektihallinta ja suunnittelu: AFRY Finland Oy.
    Prosessilaitteet ja automaatiojärjestelmät: Valmet Oyj.
    Sähkö- ja käyttötekniikka: ABB Oy.
  • Rakennusten bruttoala 185 000 m2.
  • 15 000 eri työntekijää työmaan aikana;
    vilkkaimpana aikana 3 000 kerrallaan.
  • Rakennusaika: talvi 2021 – syyskesä 2023.
  • Tehdas valmistaa 1,5 milj. tonnia sellua vuodessa.

Mistä tarpeeksi paalutuskoneita?

Ongelmien ratkaisu on ollut Lappalaiselle arkea hankkeen alusta alkaen.

”Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarvitsimme 30 paalutuskonetta, mutta koko Suomessa ei ole niin monta saatavilla. Optimoimme aikataulun niin, että koneet riittivät. Parhaimmillaan meillä olikin täällä puolet Suomen paalutuskonekapasiteetista.”

Paalutus on ollut melkoinen urakka. Paaluja lyödään maahan 660 kilometriä. Kolmasosa niistä on SSAB:n valmistamia teräspaaluja ja loput Lujabetonin valmistamia betonipaaluja. Lujabetoni perusti Kärsämäen tehtaalleen uuden tuotantolinjan valmistamaan paaluja Kemin tehdasta varten.

Uutta työmaalla on paalutuksen tarkeprosessi, jossa­ suunnittelija, paaluttaja ja valvoja näkevät lähes reaaliaikaisesti paalutuksen edistymisen, paalupoikkeamat ja mahdolliset lisäpaalutustarpeet.

Tehdasprojektin toteutus koostuu rakentamisen ohella asentamisesta ja tuotantolaitoksen käynnistämisestä. Myös Kemin hankkeessa näitä työ­vaiheita tehdään limittäin.

Valmiista paloista

Nykyaikaisessa tehdasrakennuksessa käytetään standardiratkaisuja, esivalmistusta ja modulaarisuutta kaikkialla missä mahdollista: mekaanisissa komponenteissa, sähköjärjestelmissä, automaatiossa ja digitaalisissa ratkaisuissa.

Esimerkiksi säiliöt ja IV-koneet tulevat Kemin työmaalle valmiiksi koottuina. Monilla rakennusurakoitsijoilla on lähialueilla raudoittamoja, joista osat saadaan työmaalle esivalmistettuna mittojen mukaan.
Esivalmistuksella minimoidaan työmäärää työmaalla, mutta silti Kemissä työskentelee enimmillään yhtä aikaa liki 3 000 henkilöä. Vilkkainta on tänä kesänä ja alkusyksystä.

”Työmaalla tai esikokoonpanoalueella tehdään vain se työ, joka on siellä tehtävä tai kannattaa tehdä”, Johansson sanoo.

Rakennustekniikan osalta on käytetty useita uusia tekniikoita. Kaikki kemiallisesti rasitetut lujitemuoviset maanalaiset kaivot ja putket on tehty esivalmisteina. Näin minimoidaan työmaalla tehtävien erikoisliitosten määrä. Menetelmän etuna on se, että liitokset saadaan kestämään Kemin pehmeän maaperän vaatimukset.

Kun Lappalaiselta kysyy, mitä hänelle on jäänyt mieleen vuoden jatkuneelta tiivistahtiselta työmaalta, hän antaa vastauksen nopeasti.

”Maailman paras porukka rakentaa Kemissä pohjoisen pallonpuoliskon suurinta sellutehdasta.”

Työmaa lukuina

  • 660 km paaluja.
  • 185 000 m3 betonivaluja.
  • 350 km putkia.
  • 105 m korkea piippu.
  • 600 työmaaparakkia.

Teksti Jukka Nortio Kuvat Jarno Vuorinen