Rakennustaito
16.5.2022 | Päivitetty 16.5.2022
Teollisuusrakentamisessa rakennuksen tärkein ja ainoa tarkoitus on suojata teollista prosessia. Niin myös Kemissä rakenteilla olevassa biotuotetehtaassa.
”Meillä on laitteita ja koneita, joille tehdään perustat ja jotka suojataan säältä”, Fimpec Oy:n rakennuspäällikkö Eelon Lappalainen sanoo.
Fimpec vastaa Kemin tehdashankkeessa rakennuttamisesta ja on yksi Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n neljästä päätoteutuskumppanista.
”Maailman paras porukka rakentaa Kemissä pohjoisen pallonpuoliskon suurinta sellutehdasta.”
Eelon Lappalainen
Metsä Group on nimennyt toimialan yleistyneen tavan mukaisesti uuden laitoksensa biotuotetehtaaksi. Se on sellutehtaan moderni versio, jossa valmistetaan aikaisempaa enemmän muutakin kuin päätuotetta, sellua. Lisäksi uudella tehtaalla on hyvät edellytykset valmistaa aivan uusia biotuotteita.
Metsä Fibre on hankkeen pääurakoitsija, mikä on yrityksen vakiintunut tapa toimia rakennushankkeissaan. Muut päätoteutuskumppanit ovat Valmet Oyj, ABB Oy ja AFRY Finland Oy.
Hankkeen kumppanivalinnassa Metsä Fibrellä on käytössään systemaattinen ja dokumentoitu hankintaprosessi.
”Prosessin aikana arvioimme, kenellä on parhaat edellytykset tehdä kyseinen työ. Arvioimme kumppaneiden kykyä sitoutua projektin tavoitteisiin: turvallisuuteen, aikatauluihin ja laadukkaaseen työhön. Totta kai kustannustasokin vaikuttaa”, Metsä Groupin projektijohtaja Jari-Pekka Johansson sanoo.
Tehdasprojektin toteutusvaihe koostuu kolmesta osasta eli rakentamisesta, asentamisesta ja tehtaan käynnistämisestä. Työvaiheita tehdään limittäin.
”Tilaajan projektikontrolli on teollisessa rakentamisessa selkeästi tiiviimpää kuin talonrakentamisessa. Kovin paljon yllätyksiä ei voi tulla, ja toimituksia seurataan tarkasti”, Lappalainen sanoo.
Tarvittaessa suunnitelmia tarkennetaan projektin edetessä.
”Kun muutostarve ilmenee, identifioimme ensin mistä on kyse ja miksi suunnitelmia pitäisi muuttaa. Jos muutettavaa todetaan olevan, tutkimme muutosten vaikutukset ja pidämme ne mahdollisimman pieninä”, Johansson toteaa.
Työmaalla muutokset ovat arkipäivää.
”Ei tämän kokoisessa hankkeessa voi välttyä yllätyksiltä. Rakentamisen aikana suunnitelmia tarvittaessa päivitetään, mikä tuo tekemiseen haasteita. Eri urakoitsijoiden toimiminen samalla alueella vaatii huolellista yhteensovittamista”, LTR-Rakennus Oy:n työpäällikkö Antti Vaara sanoo.
Vaaran mukaan varsinainen rakentaminen tällä työmaalla eroaa tavanomaisemmasta rakentamisesta poikkeuksellisen kokonsa puolesta.
”Normaaliolojen kolmen vuoden betonimassat teemme nyt vajaassa vuodessa”, Vaara sanoo.
LTR-Rakennuksella on parhaillaan menossa 280 metriä pitkän kuivaamon ja paalaamon sisältävän rakennuksen paikallavalutyöt. Työ on yrityksen historian suurin.
”Perustukset on paalutettu. Sitten tulee paalulaatta, mursketäyttö ja pintalattian kerrokset”, LTR-Rakennuksen aluepäällikkö Timo Tuomas kertoo.
Paikallavaluja, rakennuksen runkoa, kuorta ja vesikattoa tehdään yhtä aikaa. LTR-Rakennuksen osalta nämä urakat valmistuvat syyskuussa.
Paaluja lyödään maahan 660 km.
Muita urakoita on ollut muun muassa reilun 100 metrin savupiipun perustuksen valu sekä korjaamon, muuntamobunkkerin ja GIS-rakennuksen pohjien paikallavalut.
LTR-Rakennus valaa myös aliurakkana NordPilelle teräksiset pora- ja lyöntipaalut, joihin menee 8 000 kuutiota betonia. LTR-Rakennuksella betonia kuluu kaikkiaan 40 000 kuutiota. Koko työmaalla valetaan noin 185 000 kuutiota betonia.
Työmaan seurantajärjestelmät olivat valmiina ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Kaikki toimijat sitoutetaan sopimuksilla niiden käyttöön. Tietojen keruu ja raportointi on standardoitu.
”Jokainen urakkaan osallistuva tekee työstään tarkan suunnitelman, ja sitä seurataan viikoittain. Jos poikkeamia tulee, käynnistämme toimenpiteitä, joilla poikkeamien vaikutus minimoidaan ja suunnitelman mukainen aikataulu toteutuu”, Lappalainen kuvaa projektin etenemistä.
Työmaan valvojat tarkastavat työmaalla töiden edistymistä. Aikatauluinsinööri kiertää viikoittain työmaalla varmistamassa, että töiden valmiusaste vastaa aikataulujen mukaisia suunnitelmia. Moninkertainen varmistus takaa sen, että suunnitelmista ei poiketa ja kaikilla on yhteinen käsitys töiden etenemisestä.
Ongelmien ratkaisu on ollut Lappalaiselle arkea hankkeen alusta alkaen.
”Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarvitsimme 30 paalutuskonetta, mutta koko Suomessa ei ole niin monta saatavilla. Optimoimme aikataulun niin, että koneet riittivät. Parhaimmillaan meillä olikin täällä puolet Suomen paalutuskonekapasiteetista.”
Paalutus on ollut melkoinen urakka. Paaluja lyödään maahan 660 kilometriä. Kolmasosa niistä on SSAB:n valmistamia teräspaaluja ja loput Lujabetonin valmistamia betonipaaluja. Lujabetoni perusti Kärsämäen tehtaalleen uuden tuotantolinjan valmistamaan paaluja Kemin tehdasta varten.
Uutta työmaalla on paalutuksen tarkeprosessi, jossa suunnittelija, paaluttaja ja valvoja näkevät lähes reaaliaikaisesti paalutuksen edistymisen, paalupoikkeamat ja mahdolliset lisäpaalutustarpeet.
Nykyaikaisessa tehdasrakennuksessa käytetään standardiratkaisuja, esivalmistusta ja modulaarisuutta kaikkialla missä mahdollista: mekaanisissa komponenteissa, sähköjärjestelmissä, automaatiossa ja digitaalisissa ratkaisuissa.
Esimerkiksi säiliöt ja IV-koneet tulevat Kemin työmaalle valmiiksi koottuina. Monilla rakennusurakoitsijoilla on lähialueilla raudoittamoja, joista osat saadaan työmaalle esivalmistettuna mittojen mukaan.
Esivalmistuksella minimoidaan työmäärää työmaalla, mutta silti Kemissä työskentelee enimmillään yhtä aikaa liki 3 000 henkilöä. Vilkkainta on tänä kesänä ja alkusyksystä.
”Työmaalla tai esikokoonpanoalueella tehdään vain se työ, joka on siellä tehtävä tai kannattaa tehdä”, Johansson sanoo.
Rakennustekniikan osalta on käytetty useita uusia tekniikoita. Kaikki kemiallisesti rasitetut lujitemuoviset maanalaiset kaivot ja putket on tehty esivalmisteina. Näin minimoidaan työmaalla tehtävien erikoisliitosten määrä. Menetelmän etuna on se, että liitokset saadaan kestämään Kemin pehmeän maaperän vaatimukset.
Kun Lappalaiselta kysyy, mitä hänelle on jäänyt mieleen vuoden jatkuneelta tiivistahtiselta työmaalta, hän antaa vastauksen nopeasti.
”Maailman paras porukka rakentaa Kemissä pohjoisen pallonpuoliskon suurinta sellutehdasta.”
Teksti Jukka Nortio Kuvat Jarno Vuorinen
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksinen monitoimitalo. Se on kaupungin suurin rakennustyömaa. Havainnekuva Sammonlahden uudesta monitoimitalosta, johon sijoittuvat päiväkoti, koulu, kirjasto, liikuntahalli ja kaksikerroksinen...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäaika antaa tilaa kokeilla uusia vaihtoehtoja. Uudet koeluontoiset tekonurmiratkaisut perustuvat usein polymeeriin ja polyuretaaniin. Kumirouheella pehmennettyjä kenttäpintoja ei enää rakenneta. Uusi...
Vaalaan valmistuu ensi vuonna uusi vankila. Oulussa rakennetaan parhaillaan vankilaa ja pääpoliisiasemaa yhteiselle 13 hehtaarin tontille. Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa vietettiin harjannostajaisia elokuussa: uusi vankilarakennus keskustaajaman laidalla korvaa samassa kunnassa sijaitsevan...
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksin...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäa...
Suomen vajaasta 6 000 ratakilometristä on yhä sähköistämättä lähes puolet. Tämän...