Uudet parvekekaiteet täyttävät nykypäivän vaatimukset, mutta jo rakennettujen parvekkeiden turvatilanne huolestuttaa asiantuntijoita, eritoten Tukesia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)­ on tutkinut pitkään ja perusteellisesti­ parvekelasien, -kaiteiden ja tuki­raken­teiden turvallisuutta. Tukes on testannut eri valmistajien parvekekaidejärjestelmiä selvittääkseen, vastaavatko ne nykyisiä vaatimuksia.

”Tilanne korjautuu, mutta mitä teemme vanhoille kaiteille”, kysyy Tukesin ylitarkastaja Petri Kulmala.

Kukaan ei tiedä turvallisuuden suhteen puutteellisten parvekkeiden määrää Suomessa.

”Parveke tilana ei eroa käyttöturvallisuuden osalta rakennuksen muista tiloista, vaan siihen kohdistuu samoja vaatimuksia. Parvekkeen pitää tilana olla yhtä turvallinen kuin minkä tahansa rakennuksen muun osan”, Kulmala korostaa.

Uusia määräyksiä ja asetuksia on noudatettava aina myös korjausrakentamisen ja parvekekaiteiden uusimisen yhteydessä, muistuttaa Roni Hytti viime vuonna Savonia-ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössään Lasisten parvekekaiteiden kestävyyden selvitys. Hytti muistuttaa, että esimerkiksi parvekekaiteiden osalta lujuuslaskelmissa on aina huomioitava kaiteisiin kohdistuva piste-, viiva- ja tuulikuorma.

Kohtalokas onnettomuus havahdutti

Kova herätys tapahtui vuonna 2023, kun Vantaan Tikkurilassa kerrostalon parvekkeen lasikaiteen hajoaminen johti ihmishengen menetykseen. Samana vuonna tarkastuksissa Helsingissä tuli esiin 1 700 uudis­kerrostaloasuntoa, joiden parvekkeille kaupungin viranomaiset eivät antaneet käyttölupaa erinäisten puutteiden vuoksi.

Tikkurilan turmakohteessa käytetty parvekekaide oli kahdelta sivulta tuettu 4+4-laminoidulla float-lasil­la. Tämä rakennetyyppi – eli kaksi tavallista neljän millimetrin paksuista float-lasia ja kalvo on liimattu yhteen – ei tarkastuksissa kestänyt kuormituksia riittävän hyvin. Suomen Tasolasiyhdistyksen­ julkaisemasta Turva- ja suojalasiopas 2022:n ohjetaulukoista selviää, että kokoluokassa 4+4 laminoitu­ ­float-lasi ei täytä kansallisia piste- ja viivakuormavaatimuksia.

”Parvekkeen pitää tilana olla yhtä turvallinen kuin minkä tahansa rakennuksen muun osan.”

Läheltä piti -tilanteita

Tikkurilan Unikkotien onnettomuus oli poikkeuksellinen oikeastaan vain siksi, että se vaati kuolonuhrin.

”Tukesin tietoon on onnet­tomuustapauksen jälkeen tullut muita läheltä piti -tilanteita, joissa kaide­lasi on törmäyksen voimasta hajonnut, mutta vakavilta vahin­goilta on säästytty”, Tukesin Kulmala kertoo.

Tukesin asiantuntijaraportin mukaan turmakohteita ei ollut mitoitettu määräyksissä vaadituille piste- tai viiva­kuormille.

Testeissä kaksi kuormitustapaa

Pistekuormalla simuloidaan käyttötilanteita. Esimerkiksi, miten kaiderakenne kestää, jos parvekkeen käyttäjä nojaa lasiin polvella pitkäkestoisesti. Entä silloin, jos asukas kaatuu päin kaidelasia käsi, kyynär­pää tai pää edellä? Läpi ei saa mennä. Pistekuorma 0,3kN kohdistuu kaiderakenteen levymäiseen osaan, esimerkiksi suojaavaan lasiosaan. Pistekuorma vaikuttaa nimensä mukaisesti vain suppealla eli 50 x 50 millimetrin kokoisella alalla.

Viivakuorma tarkoittaa kuormitusta, joka jakautuu tasaisesti koko kaiderakenteen pituudelle. Viivakuorma tavallisissa asuinhuoneistojen parvekkeissa on 0,5kN/m. Julkisissa tiloissa kuormitusvaatimus on tätä enemmän.

Teksti ja kuva Reijo Holopainen