Tunneälykkyys tuottaa tulosta työelämässä

Omat ja toisten tunteet, vahvuudet ja heikkoudet paremmin huomioon ottava johtamisen tapa on yleistymässä suomalaisessa työelämässä. Työnjohtaja, toimitusjohtaja ja kouluttaja kertovat tunneälykkään johtamisen hyödyistä rakennusalalla.

Työtovereiden, alaisten ja yhteistyökumppaneiden arvostaminen sekä luottamuksen rakentaminen ja hyvän tilannetajun tärkeys ovat avainasioita, joita on viljelty johtamisen oppikirjoissa, kursseilla ja seminaareissa vuosikymmeniä. Tunnetaidot ja tunne­älykäs johtaminen eivät ole käsitteinä suinkaan uunituoreita, mutta niiden sisäistämisessä ja soveltamisessa työelämän arjessa on vielä paljon työtä.

”Tunteiden hallintaan ja tunnetaitojen osaamiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota”, to­teaa tunneälykkäästä johtamisesta rakennus­alalla opinnäytetyönsä tehnyt rakennusmestari (AMK) Susan­na Heikinmäki.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa laatimassaan tutkielmassa Heikinmäki osoitti, että rakennusalan toimijoille tunneälyn osa-alueet ja tunnetaidot eivät suinkaan ole outo juttu, mutta monilla hänen haastattelututkimukseensa osallistuneilla oli vaikeuksia jopa löytää oikeita sanoja. Monelle vastaajalle pelkästään ajatus tunteiden ja älyn yhdistämisestä samaan sanaan kuulosti oudolta – jopa vieraalta työmaiden arjessa.

”Tunne-sana aiheuttaa alalla toimivissa monenlaisia ajatuksia”, Heikinmäki myöntää.

”Myös tunneäly on käsitteenä melko uusi. Ainakaan rakennusalalla se ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa.”

Heikinmäki kehottaa rakennusalaa miettimään, miten tunneälyyn ja tunnetaitoihin liittyviä käsitteitä saataisiin tehokkaammin alalla toimivien tietoon ja arkiseen käyttöön. Heikinmäki on vakuuttunut, ­että sekä tunnetta että älyä tarvitaan rakentamisessa ja nämä sanat ja niiden sisältämä tieto sopivat myös työmaiden johtamiseen.

Tunneälyä on tutkittu kansainvälisesti 1990-luvulta lähtien. Heikinmäki pohjasi opinnäytetyönsä etenkin psykologi Daniel Golemanin tutkimuksiin tunne­älyn vaikutuksista työelämässä. Goleman eritteli tunneälyn osa-alueita ja niiden sisältämiä taitoja laatimassaan yleisluokitustaulukossa.

Vuosien mittainen hanke

Tunneälykkään johtamisen peruskuviot ovat sinänsä kansantajuisia, mutta oppien soveltamisessa työpaikkojen arkeen tarvitaan aikaa ja työtä, nimenomaan koulutusta ja yhteistyötä.

Pajala Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hannus­ on tunneälykkään johtamisen vahva puolestapuhuja.­ Hän tuli nuoren rakennusyhtiön talousjohtajaksi­ vuonna 2022 ja siirtyi toimitusjohtajaksi seuraavana­ vuonna. Hannus on kaksi vuotta käsitellyt tunne­älykkään johtamisen teemoja johtoryhmänsä kanssa.

Vuonna 2026 Pajalassa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli henkilöstöä otetaan laajemmin tunne­älykkään johtamisen koulutukseen. Aluksi asuntoja, nyt myös liike- ja hoivatiloja rakentavan kuusivuo­tiaan Pajalan henkilöstömäärä on noin 80.

”Koko henkilöstön koulutukseen ja toimintatavan jalkautukseen olen varannut kolme vuotta”, Hannus toteaa.

Hannus teki johtamisesta opinnäytetyönsä Lapin yliopistossa. Hän työskenteli toistakymmentä vuotta johtotehtävissä rahoitusalalla, Nordeassa ja ­OP-ryhmässä. Hänellä on kokemusta myös tunne­älykkään johtamisen läpiviemisestä organisaatiossa.

”Kävimme pankissa tiimini kanssa läpi tunne­älykkään johtamisen koulutuksen. Nyt toteutamme samaa täällä.”

Arvot opastavat arjen tilanteissa

Hannuksen esittelemissä Pajalan visioissa ja linjauksissa vilahtelee yritysmaailman tuttuja sanoja asiakas­lähtöisyydestä kumppanuuteen. Tunneälykkäässä johtamisessa usein esillä olevista teemoista Pajalassa on valittu avainsanoiksi rehellisyys, luottamus ja ihmis­keskeisyys.

”Arvot ovat päätöksenteon työkalu. Työelämässä on niin paljon asioita, joihin emme voi antaa tarkkoja ohjeistuksia.”

Alanvaihtajan kokemuksella Hannus vertailee, että rakennusalalla ollaan yleisesti ”insinöörimäisempiä” ja tarkempia, ja siksi uuden omaksuminen tapahtuu varovaisemmin ja vaatii enemmän suunnittelua ja yhteis­tä pohdintaa kuin esimerkiksi rahoitusalalla. Siksi hän ennustaa, että rakennusyhtiön henkilöstön tunneälykouluttamiseen kannattaa varata enemmän aikaa kuin pankissa.

Panostus on iso, mutta Hannus on vakuuttunut, että se on paitsi kannattavaa myös välttämätöntä.

”Ihmiskeskeisesti toimivassa organisaatiossa ­työntekijä kokee olonsa turvalliseksi. Työntekijä on aloitteellisempi, vähemmän stressaantunut ja tuottavampi.”

”Tämä parantaa myös yrityksen taloudellista kannattavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Työntekijöitä arvostava johtamisen tapa ja taitavat esihenkilöt ovat tärkeitä myös, kun kilpaillaan työmarkkinoilla parhaista osaajista. Hyvä työnjohtaja on avainasia työmaan menestykselle”, Hannus sanoo.

Hyvä itsetuntemus ja tilannetaju

Yrittäjä Tea Klinga työskentelee kouluttajana, valmentajana ja esitelmöitsijänä monien eri alojen yritysten ja ammattilaisten kanssa. Hän käsittelee johtamisen ja työelämän asioita yrityksensä nimeä kantavassa Johtakee-blogissa. Klinga ei pidä toimialojen kulttuurieroja kovin suurina, vaikka ”arjessa voi olla nyansseja”.

”Työyhteisön arkiset kohtaamiset ovat se totuuden hetki”, Klinga toteaa.

”Tunneälykäs johtaminen on myös tilannetajuista.”

Klinga vertailee tunneälykästä arkijohtamista esimerkiksi siihen, miten palvelumuotoilulla kehitetään asiakkaiden kohtaamista.

”Tunneäly auttaa esihenkilöä ymmärtämään sekä omia että muiden tunteita ja toimimaan niiden pohjalta rakentavasti. Vuorovaikutus ja päätöksenteko paranevat ja luottamus lisääntyy työyhteisössä. Tunne­älykäs johtaja luo ilmapiirin, jossa on tilaa avoimuudelle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Tämä näkyy suoraan tiimin tuloksissa sekä motivaationa ja työssä jaksamisena. Tunneäly tukee myös esihenkilön omaa jaksamista.”

Opinnäyte toi uuden työn

Pitkään rakennuspeltisepän töitä kattotyömailla tehnyttä Susanna Heikinmäkeä kiinnostivat johtamisen teemat jo ennen työnjohdon opintojaan. Metropoliassa hän valitsi vapaaehtoisen johtamiskurssin – opinto-ohjelman ainoan – ja teki myös opinnäytetyönsä johtamisesta. Se kannatti: syksyllä hän sai työtarjouksen ja siirtyi työnjohtajaksi jyväskyläläiseen Star Rakennus- ja Kuivauspalvelut Oy:hyn.

”Olivat kiinnostuneena lukeneet opinnäytetyöni ja pyysivät töihin”, Heikinmäki kertoo.

Nyt hän suorittaa työn ohessa avoimen yliopiston johtamisopintoja.

Teksti Martti Ristimäki Kuvat Antti Pulkkinen, Pajala ja Johtakee