Vuonna 1986 Porin Teknillisestä oppilaitoksesta rakennusmestariksi valmistunut Veikko Nieminen toteaa, että hänen vahvuutensa ja heikkoutensa ovat yksi ja sama asia. Hän puhuu asioista mielellään suoraan ja kertoo asiat kiertelemättä.

Ammatinvalintaongelmia Veikko Niemisellä ei ole koskaan ollut. Siitä alkaen, kun äiti ompeli taskut Veikon housuihin, hän on viihtynyt rakennuksilla. Mestariksi valmistumisen aikoihin töitä oli tarjolla runsaasti, etenkin pääkaupunkiseudulla. Veikko Niemiseltä vierähti muutama vuosi Tampereen seudulla.

Kotiseutu kuitenkin veti miestä puoleensa ja Veikko siirtyi paikallisen rakennusliike Junnikkalan laskentapäälliköksi ja hankinnoista vastaavaksi mestariksi. Tähän pestiin tuli äkkipäätös 1990-luvun alun laman myötä.

Korjattavaa riittää

”Ihmettelin aikani ja harmittelin Hakalta pois lähtöäni. Sitten huomasin, että naapurikunnassa Keuruulla oli mestareille ja insinööreille työllisyyskoulutuksena puolen vuoden kurssi peruskorjauksen suunnittelusta. Hakeuduin sinne, ja kolme kuukautta kurssin alkamisen jälkeen oppilaitos pyysi minua kouluttamaan Jyväskylässä kirvesmiehiä korjausrakentamisen saloihin”, Veikko Nieminen kertoo.

Nieminen oli opettajan työsopimussuhteessa pari vuotta kehittäen ja vetäen erilaisia koulutuksia rakennusalan tarpeisiin. Sivussa hän veti koko ajan omaa suunnittelutyötään.

Oman yrityksen kehittäminen sai mukavan sykäyksen, kun Virroilla pitkään suunnittelutyötä tehnyt Pentti Mäkinen pyysi Niemistä jatkamaan hänen työtään. Tätä työtä jatkoi syyskuussa 1993 perustettu Järvi-Suomen Laaturakentajat Oy, jonka päätoimialana on korjausrakentamisen suunnittelu ja ohjaus.

”Kilpailutan suunnittelijat, itse olen pääsuunnittelijana ohjaamassa hanketta. Sitten kilpailutan urakoitsijan ja valvon, että kohteessa edetään suunnitelmien mukaan. FISE:n paikallisvalvojan pätevyyden hankkiminen antaa varmuutta yrittämiseen. Tällä hetkellä yrityksessä on yksi työntekijä. Hänen ammatti-isännöitsijän tutkintonsa on mahdollistanut entistä kokonaisvaltaisemman palvelun.”

Tosiasiat pitää tunnustaa

Korjausvelan jatkuva kasvaminen on valitettavan yleistä. Etenkin kuntapuolella näyttää olevan halua ummistaa silmät korjausvelan kohdalla. Näin toimien verovaroja käytetään väärin.

Päiväkoteja ja kouluja puretaan ympäri Suomea. Sitten vaan todetaan, että tällaista se nykyään on.

Monet rakennusten ongelmista aiheutuvat käyttäjien puolelta eikä niinkään rakentajien virheistä. Olisi kaikkien kannalta hyvä, että tunnustettaisiin rakennuksiin liittyvät ongelmat ja riskikohteet. Toki rakentamisessakin on virheitä tehty. Niemisen mukaan joka vuosikymmenellä on omat ongelmakohtansa.

”Aikoinaan järjestäjät tuulettivat koululuokat vähintään kuusi kertaa päivässä. Oppilaat menivät ulos, vaikka oli napakka pakkanen. Nykyään oppilaat jäävät vetelehtimään välitunneilla käytäviin, joita harvoin on tarkoitettu oleskelutiloiksi.”

Painovoimaisella ilmanvaihdolla alun perin varustettuun rakennukseen ilmaa kiskotaan koneellisesti riittämättömien korvausilma-aukkojen kautta. Tällaisissa tilanteissa on vaarana rakenteiden vioittuminen. Niemisen mukaan korjausrakentamisessa pitäisi paremmin perehtyä, miten kunkin aikaiset rakentajat ovat ajatelleet taloa käytettävän.

Luottamustoimet kutsuvat

Nieminen on toiminut Virtain Seudun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry sihteerinä ja rahastonhoitajana varsin pitkään. Välillä mies on ollut puheenjohtajanakin.

”Yhdistyksessämme on kolmisenkymmentä jäsentä. Itse olen ollut aktiivisesti mukana toiminnassa ja luottamustehtävissä jo vuodesta 1992 alkaen. Valitettavan usein nuoret insinöörit ja mestarit ovat pätkätöissä, eivätkä he ehdi juurtua paikalliseen yhdistystoimintaan”, Veikko Nieminen toteaa.

Virtain seudun yhdistys on kunnostautunut viime vuosina koulutusten järjestämisessä. Kurssit ovat keskittyneet asbestisaneeraukseen ja Terve Talo -hankkeen sisältämiin kursseihin. Kiinnostus ajankohtaista koulutusta kohtaan on ollut kova, sillä joka kurssilla sali on ollut täynnä.

”Halvempihan se on tuoda kouluttaja tänne Virroille, kuin viedä parikymmentä kiinnostunutta Helsinkiin”, Veikko toteaa.

RKL:n valtakunnallisten pilkki- ja golfkisojen järjestämisessä Virtain seudun yhdistys on kunnostautunut useampaan kertaan. Parhaimpina vuosina pilkkikisaajia on ollut noin 200. Toissa talvenakin kehnoista oloista huolimatta jäälakeudelle saatiin nelisenkymmentä kalojen narraajaa.

Yhteisöllisyys on metsästyksen suola

Veikko metsästää mielellään suurriistaa, kuten hirviä, karhuja ja villisikoja. Tälle syksylle Virtain alueelle on myönnetty kolme karhunkaatolupaa. Niemisen mukaan metsästyksen suola on yhteisöllisyys. Metsästyksen johtajana hän jakaa passipaikat siten, että muille jää parhaat ja todennäköisimmät ampumapaikat.

”Metsästysreissuilta saatavat muistot ovat minulle tärkeimpiä. Toki saalistakin on ihan mukava saada, mutta se ei ole pääasia. Heinäkuun lopulla vein kyyhkysille herneitä ja voihan niitä sitten jahdin alettua käydä haulikon kanssa katselemassa”, Veikko Nieminen pohdiskelee ja lisää: ”Hirvimetsältä minua ei saa jäämään pois kuin hautausurakoitsija.”

Joskus jahtimatkat ovat suuntautuneet Viroon, missä Nieminen on päässyt villisian metsästyksen makuun. Pian villisikoja on Suomessakin, sillä jopa Virroilla on riistakamerahavaintoja tästä uudesta tulokkaasta. Kalassakin Veikko sanoo poikkeavansa, mutta yksin hän ei kalareissuakaan tee. Kunnon kaveri pitää olla juttuseurana.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna