Kilpilahden teollisuusalueella valmistuu 150000 kuution nestekaasuluolan rinnalle 80000 kuution säiliö naftalle eli teollisuusbensiinille.

Valkoinen nelivetomaasturi ajaa Porvoon Kilpilahdessa 600 metriä pitkässä kalliotunnelissa alas 80 metrin syvyyteen.

”Taitaa olla yhdeksän prosentin alamäki tässä”, Borealiksen petrokemian tuotantojen päällikkö Jari Koivumäki sanoo.

Halkaisijaltaan viisimetrinen ajotunneli johtaa tilavuudeltaan 80 000 kuutiometrin luolaan. Se on Borealiksen muovin valmistuksessa raaka-aineena käyttämän naftan säilytyspaikka.

Kilpilahden eli Sköldvikin laaja teollisuusalue on vuosikymmenien ajan tunnettu parhaiten Nesteen öljynjalostamosta. Alueella sijaitsee useita tuotantolaitoksia ja satama.

Vasen: Yli kymmenmetrinen pumppaamokaivo on valettu onkalon toiseen päähän.
Oikea: Uppopumpuilla pumpataan vedet tunnelista ylös saostusaltaisiin.

11 000 kuormaa kiveä

Helmikuusta joulukuuhun 2019 kestänyt louhintatyön aikana kiveä on kaivettu 103 000 kuutiota eli yli 11 000 puoliperävaunullista.

”Kiviaines on ollut hyvää. Onhan tämän alueen kalliota tutkittu 60 vuotta”, YIT:n työmaapäällikkö Jussi Eronen sanoo.

Louhinnan jälkeen on aloitettu putkistojen, pumppujen ja muun tekniikan asentaminen.

Luola ottaa ensimmäiset naftatoimitukset vastaan syksyllä 2020. Nafta pumpataan luolaan Kilpilahden satamasta noin kolme kilometriä pitkää putkea pitkin.

Urakan kokonaishinta on noin 25 miljoonaa euroa. YIT:n vastuulla on louhinta sekä luolaston rakennustekniset työt ja teräsbetonointi, yhteensä reilut 7 miljoonaa euroa.

Luolan rakennesuunnittelun on tehnyt A-Insinöörit ja maanpäälliset rakenteet, kuten prosessilaitteet ja putkistot, Neste Engineering Solutions.

Luolan toisessa päädyssä sijaitsevan pumppaamokaivon yläpuolelta alkaa 57 metriä korkea kuilu. ”Pystykuilu louhittiin kahdessa osassa. Perinteisellä poraus- ja räjäytysmenetelmällä tässä mentiin vaadituille tarkkuuksille ihan limiiteille”, sanoo YIT:n työmaapäällikkö Jussi Eronen.

Syvä kuilu tarkkuustyönä

Keskimäärin 60 millin ruiskubetonoinnilla vuorattu luola on 22 metriä korkea, saman verran leveä ja 200 metriä pitkä. Sen toisessa päädyssä sijaitsee pumppaamokaivo, jonka halkaisija on 5,4 metriä ja syvyys 10,5 metriä. Kaivon pohjalle tulee naftaa ulos pumppaavat laitteet.

Kaivon yläpuolelta katosta alkaa 57 metriä korkea kuilu, joka on halkaisijaltaan 5,2 metriä.

”Pystykuilu louhittiin kahdessa eri osassa, josta ensimmäinen osuus oli 38 metriä syvä. Perinteisellä poraus- ja räjäytysmenetelmällä tässä mentiin vaadituille tarkkuuksille ihan limiiteille. Onnistuimme, koska meillä oli parhaat porarit ja panostajat töissä”, Eronen sanoo.

Luolaan kurottavaan kuiluun asennetaan 15 putkea.

Pitkät putket kaivon pohjalle

Kuilussa on kannatuskehät, joiden varaan tulee 15 putkea. Ne toimivat paitsi naftan täyttö- ja purkuputkina myös esimerkiksi vesiputkina ja antureiden putkina. Varaputkiakin on useita.

Kukin putki on 90 metriä pitkä koostuen kolmesta pätkästä. Ensimmäinen putken osa nostetaan nosturilla kuiluun niin, että sen yläpää jää metrin verran maan pinnan yläpuolelle. Sen päälle nostetaan seuraava putki, joka hitsataan ensimmäiseen putkeen kiinni. Tämän jälkeen yhdistetyt putket lasketaan taas niin, että toisen putken yläpäähän voidaan hitsata kolmas putki.

Kun kaikki putket on asennettu pohjakaivoon saakka, valetaan kuilun alapäähän painetulppa ja sen jälkeen kuilu täytetään betonilla. Myös ajotunnelin alapäähän tulee kolme metriä paksu betonitulppa. Kun ajotunneli on sinetöity, se täytetään vedellä.

Luola on korkeista rakennuskustannuksista huolimatta maanpäällistä säiliötä turvallisempi ja edullisempi vaihtoehto, kun katsotaan luolan koko elinkaarta. Kallioluola on käytännössä ikuinen, pumput kestävät kymmeniä vuosia ja betonille YIT lupaa 50 vuoden käyttöiän. Tekniikkaa lukuun ottamatta luola on huoltovapaa.

”Maanpäälliset säiliöt tarvitsevat valuma-altaita, turvajärjestelyjä ja paljon tilaa. Niitä pitää myös määrävälein tarkastaa”, Koivumäki toteaa. 

 


Vaativa turvallisuus­ympäristö

Kilpilahden teollisuusalue asettaa työmaalle poikkeuksellisia turvallisuusvaatimuksia.

”Kun lähdimme tekemään kuilun räjäytystyötä 30 metrin päässä säiliöstä, pidimme kolmen suunnittelupalaverin lisäksi vielä yhden ylimääräisen palaverin, jossa arvioimme mahdollisia riskejä”, työmaapäällikkö Jussi Eronen YIT:stä sanoo.

Työmaalla kulkeminen on tarkasti valvottua. Työntekijät eivät pääse liikkumaan aina ja kaikkialla, vaan kullekin työmaalohkolle on määräaikaisia henkilökohtaisia työlupia.

Mahdolliset tuotantolaitosten alasajot tai häiriötilanteet pitää ottaa ennakolta huomioon: työmaan työntekijät tietävät pelastautumisreitit ja kokoontumispaikat.

Naftan­ täyttö- ja purku­putket voidaan asentaa paikalleen vain tyynellä säällä. Kolmiosainen putki on 90 metriä pitkä.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Juho Kuva