Rakennusala on yhden suurimman muutoksensa pyörteissä. Olemme siirtymässä vähähiiliseen ja kiertotalousajattelun mukaiseen rakentamiseen. Hiili­neutraalius- ja kiertotalous­tavoitteet ovat rakennushankkeissa laaja kokonaisuus, jossa hyvin monet asiat vaikuttavat toisiinsa. Siten suunnittelussa ja rakentamisessa pitää hallita saman­aikaisesti monia uusiakin asioita.

Näihin asioihin ei välttämättä vielä löydy alan vakiintuneita ohjeita ja toimintamalleja. Aihealueen tutkittu tieto voi vaikuttaa sirpaleiselta tai sitä ei vielä ole, ja sen soveltaminen käytäntöihin on vielä kesken.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali­ ja kiertotalouden mukainen yhteiskunta vuonna 2035. Näiden tavoitteiden saavuttamisen avuksi on tehty ansiokkaasti kansallisen tason, toimialojen, yritysten ja erilaisten työryhmien laatimia tiekarttoja, strategioita ja selvityksiä.


Vaikka aiheesta tuotetaan visioita, tiekarttoja ja tietoa, ne eivät välttämättä vielä sellaisenaan sovellukäytännön ratkaisuiden tekemiseen tai anna vastauksia arjen työssä nouseviin kysymyksiin. Tämä aiheuttaa myös sen, että uusia tapoja, toimintamalleja ja innovaatioita kehitetään suoraan työn tarpeisiin. Tällöin niiden hyötyjen saavuttaminen koko alan näkökulmasta voi tapahtua hitaasti ja jäädä hankekohtaiseksi, kun tarve kuitenkin olisi edistää koko alan kehittymistä.

Haluttu muutos kohti kiertotalouden mukaista rakentamista kiihdyttää vääjäämättä ­uusien innovaatioiden syntymistä ja erilaisten pilottikohteiden ja yksittäisten projektien kautta oppimista. Esimerkiksi Green Building Councilin uudessa kiertotalousprojektissa, KIRA-kioskissa, jaetaan ratkaisuja ja kokemuksia sekä kehitetään osaamista ja verkostoja. Edelleen tarvitaan myös alan yhteistä ohjausta, toimintamalleja sekä ohjeita, jotka perustuvat tarvittavilta osin myös tutkittuun tietoon.

Eurooppalaisessa High Level Construction­ Forumin työryhmässä on tunnistettu­ muun ­muassa rakentamisen kiertotalouteen liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita EU-, jäsenvaltio- ja viranomaistasolla. Yhteistä EU-tasolla on se, että kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi on hankittava vielä lisää tietoa sekä tarkasteltava ja kehitettävä lainsäädäntöä. Tästä hyvä esimerkki on rakennusosien uudelleenkäyttö, jota halutaan kehittää, vauhdittaa ja pilotoida myös Suomessa.

EU:n rakennustuoteasetus on säädetty­ ­uusien tuotteiden näkökulmasta, mikä käytännössä estää rakennusosien uudelleenkäytön tällä hetkellä. Lisäksi aihealueelta puuttuu vielä tutkittua tietoa, jota tarvitaan uudelleenkäytettävien rakennusosien ominaisuuksien todentamiseen ja hyväksyntään sekä näihin liittyvien­ standardien ja ohjeistuksen kehittämiseen. Komission ehdotusta rakennustuoteasetuksen muutoksesta odotetaan tälle keväälle.

Tutkimus- ja kehittämistyö vie oman aikansa,­ mutta tuo myös vankkaa, yhtenäistä ja koko alaa hyödyttävää tietoa ratkaisuiden kehittämiseksi ja edistämiseksi.

Katja Tähtinen on Rakennustietosäätiön kestävän rakentamisen tutkimusjohtaja, joka innostuu yhä uudelleen käytännönläheisistä tutkimus- ja kehittämishankkeista.