Viitisen vuotta sitten taloyhtiöt ryntäsivät energiaremontteihin kuin viimeiseen junaan. Huippu nähtiin vuonna 2022, kun porauskoneet pärisivät silminnähden monien talo­yhtiöiden pihoilla.

Päätökset tehtiin pikaisesti, mutta monis­sa tapauksissa se kannatti. Kaukolämmön hinnat odotetusti nousivat, ja ainakin oma taloyhtiöni on hyötynyt paljon maalämpöön siirtymisestä.

Nykyään energiaremontteja toteutetaan harkitummin ja rauhallisemmin, kuten pääjuttumme kertoo. Vaikka osa yhtiöistä toimii yhä vasta pakon edessä, moni jo ennakoi. Ja juuri se on järkevää: energia­remontti ei ole enää kriisireaktio, vaan riskien­hallintaa. Se tuo ennustettavuutta kustannuksiin, suojaa hinnannousulta ja tukee asunnon arvoa.

Energiaremontti kannattaa, koska teke­mättä jättäminen tulee kalliimmaksi. Hyvää ennakointia tarvitaan myös rakennusten AV- ja IT-suunnittelussa, jossa pitää yhä useam­min varautua myös tuleviin tarpeisiin. Muuten pora voi laulaa kesken rakennuksen vihkiäisten ja lasien kilistelyn, kuten jutussa haastateltu A-Insinöörien suunnittelupäällikkö Timo Pirttimaa maalailee.

Kuopion Haapaniemen Citymarketiinkin vedettiin datakaapelia peräti 40 kilometriä. Talotekniikan vaatimukset rakentamisessa ovat jotain ihan muuta kuin takavuosina.

Mutta vaatimuksia on suomalaisella asukkaallakin. Kaavoitammeko suomalaisten halua­maa asumista, kysyy kolumnistimme, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Joran Hasenson.

Suurin osa suomalaisista haluaisi asua pientalossa hyvien yhteyksien päässä kaupungeista, mutta silti rakentaminen painottuu kerrostaloihin. Hasenson näkee tämän johtuvan ennen kaikkea kaavoituksesta ja poliittisista valinnoista. Ne ohjaavat rakentamista.

Kerrostaloille on toki paikkansa, mutta pientaloasumisen vaihtoehtoja tarjotaan liian vähän kasvukeskuksissa. Pientalorakentamisen tehottomuuttakin on Hasensonin mukaan liioiteltu. Oikein suunniteltuna se voi olla lähes yhtä tehokasta kuin kerrostalo­rakentaminen, ja samalla se on monien mielestä viihtyisämpää.

Kohtuuhintaisen pientaloasumisen lisääminen vastaisikin monien toiveisiin. Samalla se vähentäisi alueellista eriytymistä. Ainakin jälkimmäinen on nähty julkisessa keskustelussa tärkeänä tavoitteena.

Ja oma arvonsa on ihmisten viihtymiselläkin.

Antti Pulkkinen, päätoimittaja

PS. Rakennusvalvonta ei ole aina etäinen viranomainen, vaan se voi olla myös ystävällinen opastaja, kuten Kirkkonummen Mohamad Abdul- Sattar.