Rakennustaito
2.10.2024
Suomalaisten mahalasku Pariisin olympialaisissa jaksaa puhuttaa, mutta toisin oli sata vuotta sitten. Pariisissa kisattiin silloinkin, ja pelkästään jo Paavo Nurmi juoksi Suomeen viisi olympiakultaa. Nurmi oli vuonna 1924 koko maailman huipulla.
Tuntemattomampi lienee Nurmen menestys rakennusalalla. Peräti yhdeksänkertainen olympiavoittaja muutti urheilu-uransa jälkeen Turusta Helsinkiin ja ryhtyi grynderirakentajaksi. Koulutukseltaan Nurmi oli rakennuspiirtäjä. Hän oli valmistunut Helsingin teknillisestä koulusta 1923 ja liittynyt sen jälkeen RKL:n Helsingin yhdistykseen.
Helsinkiin Nurmi rakennutti kymmeniä taloja. Ensimmäiset nousivat Töölöön, ja myöhemmin Nurmi rakennutti taloja etenkin Lauttasaareen. Nurmen perustama ja hänen nimeään kantava rakennusliike on edelleen olemassa ja toimii Turun seudulla.
Nurmi ei silti ole ainoa kansainvälisesti menestynyt rakentajaurheilija. Arvo Askola juoksi 10 000 metrillä olympiahopeaa Berliinissä vuonna 1936, ja Mikko Huhtala paini olympiapronssia Moskovassa vuonna 1980. Näiden lisäksi olympiaedustajia ovat ainakin olleet painonnostaja Kai Outa (Helsinki 1952) ja uimari Karri Käyhkö (Rooma 1960).
MM-tasollakin on tullut menestystä. Esimerkiksi Tapio Räisänen voitti mäkihypyn MM-kultaa Lahdessa vuonna 1978. Voitollaan hän oli ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari. Keilailussa Reijo Rasijärvi voitti vuonna 1968 parikeilailun Pohjoismaiden mestaruuden.

Rakentajat ovat menestyneet urheilussa myös kansallisella tasolla. Etenkin jääkiekossa on tullut kultaa ja kunniaa.
Näkyvin ja menestynein on Hannu Jortikka, jolla on jääkiekossa kuusi mestaruutta valmentajana ja yksi pelaajana, kaikki Turun Palloseurasta. Valmentajana Jortikka on voittanut harvinaisen tuplatriplan vuosina 1989 – 1991 ja 1999 – 2001. Näistä saavutuksista on lähtenyt myös Jortikan kuolematon lausahdus ”Kuus mestaruut, hei!”.
Viisi kultaa ripusti kaulaansa myös Hannu Haapalainen, joka pelasi Tampereen Tapparan mestarijoukkueissa 1970- ja 1980-luvuilla. Aiempina vuosina menestyivät Esko Luostarinen ja Teppo Rastio, jotka voittivat pelaajina mestaruuksia 1950- ja 1960-luvuilla. Luostarinen voitti mestaruutensa Tampereen Tapparassa ja Rastio Tampereen Ilveksessä sekä Rauman Lukossa.
Pesäpallossa kullan makuun rakentajista on päässyt esimerkiksi Raimo Bragge, jolla on kaksi kultaa pelaajana Imatran Pallo-Veikoista (1986, 1991). Valmentajana Bragge on toiminut viime vuosinakin. Jalkapallossa kahteen kultaan (1972, 1975) on yltänyt ainakin Pekka Salonen, joka pelasi Turun Palloseuran 1970-luvun menestysjoukkueissa.
Ampumaurheilussa Tommi Takasella on neljä varsin tuoretta SM-kultaa ja hyviä sijoituksia myös kansainvälisissä kisoissa. Niinpä Takanen tavoittelikin paikkaa Pariisin olympialaisiin, ja myös RKL tuki hanketta.
Olympiapaikka kuitenkin karkasi täpärästi, ja mitalit piti hakea kotimaasta. Elokuussa skeetin SM-kisoissa Takanen ampui pronssia. Mitali oli Takaselle jo kahdeksas henkilökohtainen SM-mitali.
Teksti Antti Pulkkinen Kuvat HKM ja Jari Kostiainen
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on saanut Rakennustietosäätiön kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki jaettiin Ehrnroothille keskiviikkona 20.8. Hän toimi pitkään RTS-konserniin kuluvan Rakennustieto Oy:n hallituksen jäsenenä. Nykyään...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle tuttuja. Taksin ratissakin hän on ehtinyt käydä, mutta rakennusala veti takaisin. Torniolainen rakennusinsinööri Antero Kinnunen on ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa yli kymmenen vuotta. Alkuun...
Ammattikorkeakoulut lisäävät rakennusalan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. Ne houkuttelevat Suomeen opiskelijoita eri maista samalla, kun suomalaiset opiskelijat saavat valmiuksia toimia monikulttuurisissa projekteissa ja työelämässä. Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät...
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on sa...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle...
Rakennusalan merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Kyse ei ole vain taloista j...