Liedon harmaakivikirkko on hyvä esimerkki siitä, miten suojeltu ja arkkitehtonisesti arvokas rakennus on uudistettavissa niin, että toiminnallisuus paranee ja silti arvokas tyyli säilyy. Kirkkosalin peruskorjauksen valmistuttua on tänä vuonna vuorossa laajennusosan rakentaminen.

Vanhojen kirkkojen suojeluarvot on erikseen otettu huomioon paitsi rakennus­laissa myös kirkkolaissa. Tämän takia kaikki muutokset kirkkojen interiööriin ja julkisivuihin on oltava erityisen hyvin­ perusteltuja. Samaan aikaan paineita muutoksille kuitenkin on, koska seurakunnilla on tarve monipuolistaa tilojensa käyttöä. Aurajoen rantaan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa valmistuneen Liedon kirkon eli Pyhän Pietarin kirkon peruskorjaus- ja laajennushankkeessa nämä eri näkökohdat onnistuttiin lopulta sovittamaan yhteen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan vanhan kirkko­salin rakenne- ja talotekninen perusparannus olisi toteutettu samanaikaisesti kuin lisärakennuksen rakentaminen. Laajennussuunnitelman toteutus kuitenkin siirtyi, koska rakennuslupaa ei sille aluksi ELY-keskukselta hellinnyt. Lopulta laajennukselle löytyi sellainen paikka ja reunaehdot, jotka ELY-keskus ja Museovirasto hyväksyivät.

Tällä välin pääurakoitsijaksi valittu Rakennustyöt Ville Kauppi Oy toteutti hyväksytyn luvan mukaisesti kirkkosalin perusparannuksen.

”Valmistauduimme laajennusosaan jo vanhan osan töiden aikana jättämällä talotekniset varaukset sinne,­ missä niiden tulee olla”, kertoo työmaan vastaava mestari Mikko Tuiskunen.

Taustalla oikealla näkyvä ”likainen” suorakaide säilytettiin muutoin kauttaaltaan puhdistettujen seinien vertailukohtana.

Arkeologit tutkivat ennen perustustöitä

Leipähuoneeksi nimetyn laajennusosan kohdalle kaivetaan ensin ”täyslaaja” kuoppa arkeologisia tutkimuksia varten. Leipähuoneen perustustyöt päästään aloittamaan vasta sen jälkeen, kun arkeologit ovat saaneet oman työnsä valmiiksi. Perustustöiden aluksi lyödään teräksiset putkipaalut noin kymmenen metrin syvyyteen.

Liedon kunnan rakennustarkastajan Jani Kreulan­ mukaan vaihtoehtotarkasteluissa nykyisen rakennusluvan mukainen Leipähuoneen paikka kirkon itäpäässä olevan ”pikkukirkon” eli kuorin vieressä osoittautui parhaaksi. Muualla kirkon ympäristössä vanhat haudat ja toiminnallisuus olisivat rajoittaneet Leipähuoneen rakentamista.

Leipähuoneeseen tulee muun muassa keittiö ja esteetön wc-tilat, ja laajennusosa lisää muutenkin koko­ kiinteistön monikäyttöisyyttä. Liedon seurakunta haluaa keskittää toimintojaan juuri kirkolle. Monen muun suomalaisen seurakunnan tavoin sillä on paineita karsia käyttämiensä kiinteistöjen määrää.

Toiminnallisuuden ja vanhan tyylin ehdoilla

Edellinen Liedon kirkon perusteellinen sisäremontti tehtiin 1970-luvulla, jolloin rakennus ensi kertaa paalutettiin ja varustettiin tuon ajan modernilla talotekniikalla. Nyt oli vuorossa kirkkosalin muuttaminen esteettömäksi, kirkon lämmitysjärjestelmän uudistaminen ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen varustamalla ullakkotila sprinklerilaitteistolla.

Kirkkosalin monikäyttöisyyden parantamiseksi 1970-luvulla rakennetut kirkonpenkit korvattiin tammisilla tuoleilla. Näin kirkkosalia voidaan sujuvasti käyttää muuhunkin seurakunnan arvojen mukaiseen toimintaan kuin perinteisiin jumalanpalveluksiin.

”Vastaavia muutoksia on tehty muissakin seurakunnissa. Olennaista on tiedostaa, mikä interiöörissä on arvokkainta ja säilyttää se niin, että kirkkosalin tunnelma säilyy. Tässä tapauksessa, kuten usein, alku­peräinen arkkitehtuuri, edellisten sukupolvien käsityö ja erityisesti keskiaikaiset holvit seinämaalauksineen luovat sen tunnelman, jota pitää vaalia. Korvaamalla penkit tuoleilla puolestaan parannetaan toiminnallisuutta ja vastataan joustavasti tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin”, pohtii kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Lassi Viitanen Arkkitehtitoimisto­ ­Noan Oy:stä.

Keskiaikaisen sivualttarin perustukset katolisen kirkon ajalta jätettiin näkyviin runsaan neliömetrin alalta. Siihen kohtaan asennettiin paksu lasilevy.

Toiminnallisuutta parannettiin myös poistamalla lattiapinnan noin puolen metrin korkeuserot ja näin tekemällä sali esteettömäksi. Alttariosaa oli aiemmin korotettu, kun taas pääosa kirkkosalista oli ollut edelleen alkuperäisessä korkeusasemassa. Lattiatöiden yhteydessä kirkko varustettiin vesikiertoisella lattialämmityksellä, joka nyt korvaa aiemman sähköisen lattialämmityksen.

Marraskuussa 2020 käynnistyneen ja marraskuussa 2021 valmistuneen kirkkosalikunnostuksen työläimpiä vaiheita olivat sisäpintojen puhdistus ja sprinkleriputkien asennus ullakolla katon rajassa.

Käytävä yhdistää Leipähuoneen kirkkoon

Joulukuussa 2021 seurakunta päätti tilata uudet urut Saksasta. Varhaisromanttiseen tyyliin rakennettavat urut valmistuvat ensi vuonna. Peruskorjaushankkeeseen kuuluu myös julkisivutöitä.

Leipähuoneen rakentaminen vie Mikko Tuiskusen mukaan noin seitsemän kuukautta, ja työt aloitettaneen kesään mennessä.

Noin 40 neliömetrin laajuisen Leipähuoneen kantavat seinät koostuvat 40 senttimetriä syvistä kennoharkoista; katto ja seinien pinta ovat patinoitua kuparia. Laajennusosa yhdistyy kirkkoon kuorirakennuksen kohdalta lasirakenteisella käytävällä.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri

Kirkkosali
Kirkkosalin interiööri säilyi ennallaan.