Historiallisen arvokohteen kunnostus vaatii aikaa, osaamista ja Museoviraston työohjeiden tarkkaa noudattamista.

Lapinlahden sairaalan miljöö on ainutlaatuinen keidas pääkaupungin sydämessä: laaja puistoalue meren rannalla, upeita vanhoja rakennuksia, iso puutarha sekä rauhoittava hiljaisuus keskellä kaupungin sykettä. Ei ihme, että kauneuden keskellä konservoitiin särkyneitä ihmismieliä yli 150 vuotta.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta siunasi joulukuussa 2014 viisi vuotta aiemmin sairaalakäytöstä tyhjilleen jääneiden rakennusten ylläpitokorjauksen. Tavoitteena on korjata rakennukset niin, että ne säilyvät terveinä vuoteen 2023 saakka, jolloin päätetään alueen tulevasta käytöstä.

Ylläpitokorjaukseen on budjetoitu 6,8 miljoonaa euroa. Tulevan suuren peruskorjauksen kustannuksiksi on laskettu 50 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki omistaa alueen rakennuksineen ja sen ylläpidosta vastaa kaupungin tilakeskus, joka toimii myös rakennusprojektin rakennuttajana.

Alueen kaava edellyttää, että rakennusten tuleva käyttötarkoitus liittyy terveydenhoitoon tai julkiseen sosiaalitoimeen. Tämän lisäksi Helsingin kaupunginhallitus on linjannut, että puistoalue tulee säilyttää julkisessa käytössä.

Moni paikka priimaa

”Vartijatkaan eivät mielellään liiku täällä yksin pimeään aikaan”, Staran projektipäällikkö ja rakennusmestari Mika Kontkanen toteaa, kun kipuamme vankkoja tiiliportaita ylös sairaalan päärakennuksen vintille.

Puolimetrisistä valkoiseksi rapatuista seinistä huokuu vuosikymmenten historia. Vanhat ja aivan tuoreetkin asukit ovat jättäneet moneen paikaan puumerkkinsä. Tyhjä rakennus on houkutellut viime vuosina asunnottomia ja muita luvattomia liikkujia seiniensä suojiin, mikä on osaltaan lisännyt sisätilojen paikoin huonoa kuntoa.

Vintillä odottaa pysähdyttävä näky: 1840-luvun alussa rakennetut kattotuet ovat komeita käsinveistettyjä hirsiä, ja monikymmenmetristä välipohjaa kannattelee seinähirsiin ja kattoon tuettu valtava puurakennelma.

”Nykyään tällaiset tehdään muutaman kymmenen millin teräspalkeilla”, Kontkanen taputtaa ajan patinoimaa massiivista puupintaa.

Kun kattorakennetta tutkii tarkemmin, huomaa että se on kestänyt erinomaisesti ajan hammasta. Yksittäinen havainto kattorakenteiden hyvästä kunnosta edustaa hyvin lähes koko rakennuskantaa, jota alueella on yhteensä yli 11 000 bruttoneliömetriä.

Kattojen ja pihojen vedet hallintaan

Vesi on päässyt vuosien saatossa aiheuttamaan vain pieniä vaurioita tai ongelmakohtia Lapinlahdessa. Nyt tehtävän korjausurakan pääkohteita ovat sadevesien hallinnan korjaukset rakennusten läheisyydessä ja piha-alueilla, ikkunoiden ulkopuolten ylläpitokunnostus, julkisivurappauksen räystäsvesien valumisesta johtuneiden vaurioiden korjaaminen sekä syöksytorviin ja räystäisiin tehtävät korjaukset. Näiden lisäksi kaikki vesikatot ja osa ylimpien kerrosten kattojen tukirakenteista kartoitetaan mahdollisten riskien varalta.

”A-Insinöörien tekemissä tutkimuksissa selvisi, että katoilla on yllättävän vähän vaurioita. Ne ovat rajoittuneet lähinnä siihen, että syöksytorvien saumat ovat irronneet ja vesi on päässyt valumaan pitkin seiniä”, Kontkanen kertoo.

Alueella on runsaasti salaojitusta, josta valtaosa on todettu tutkimuksissa toimiviksi. Ainoastaan alueen itäosan romahtanut purkuputki pitää uusia. Samalla tutkitaan, sijaitseeko alueella vanhoja rakenteita.

”Työohjeissa kerrotaan, että kaivuu tehdään ohuina kerroksina. Jos jotain vanhoihin rakenteisiin viittaavaa löytyy, paikalle kutsutaan arkeologi.”

Sairaalan sisäpihan kunnostus vaatii erityistarkkuutta, sillä vanhat valokuvat paljastavat sen olevan alun perin nupukiveä. Myös sadevesien ohjaus on tehty nupukivillä.

”Vaikka säilyttävä remontti ei edellytä alkuperäiseen asuun palauttamista, olisi pihan kunnostus hienoa tehdä samalla kun uusimme sitä ympäröivän julkisivun vanhan mallin mukaan”, Kontkanen sanoo.

Ikkunat vaativat osaamista

Yksin päärakennuksessa on satoja ikkunoita eri vuosikymmeniltä. Useimmat ovat korjattu moneenkin kertaan, mutta joukossa on paljon alkuperäisiä ikkunapokia, joissa on käytetty hidaskasvuista sydänpuuta.

”Nämä pokat ovat hienoa työtä ja hyvää materiaalia. Ei näitä korvata uusilla vaan kaikki kunnostetaan perinteisillä käsityömenetelmillä”, Kontkanen kertoo.

Päärakennuksen sisäpihalle avautuvalla pitkällä käytävällä työskentelee Kontkasen työporukan maalarimestari Tulan Vornanen vanhan ikkunan ääressä. Hän poistaa lastalla maalikerroksia, sillä työmääräykset kieltävät kuumailmapuhaltimien ja kemikaalien käytön herkässä restaurointikohteessa.

”Meillä on paksut työselosteet ikkunoiden korjaamiseen aina kittausten irrottamisesta, helojen ja saranoiden korjauksesta ja lahokohtien paikkauksista lähtien”, Kontkanen sanoo.

Kontkasen vakiporukan työpakista löytyy kosolti kärsivällisyyttä ja koeteltua käsityötaitoa. He ovat kunnostaneet aiemmin useita vaativia historiallisia kohteita kuten Tennispalatsin taidemuseon, Vanhan kauppahallin sekä Annantalon.

”Meillä on porukassa kokenut puuseppä, joka on perehtynyt huolella ikkunoiden korjausmenetelmiin ja niissä käytettäviin materiaaleihin”, Kontkanen sanoo ylpeyttä äänessään.

Monet korjaukset ja lisärakentamiset kokenut rakennus on haastava kohde korjaajalleen, sillä alkuperäisen tason määrittely ei ole yksiselitteinen asia.

”Ikkunoiden koko on monin paikoin vaihtunut monta kertaa, usein ylilääkärin vaihdoksen myötä. Eri hoitotyylejä kannattaneet lääkärit ovat milloin suurentaneet, milloin pienentäneet ikkunoita”, Kontkanen kertoo ja jatkaa.

”Onneksi alkuperäisiä Engelin suunnittelemia kaari-ikkunoita on vielä jäljellä.”

Tiivis yhteistyö Museoviraston kanssa

Koska kyseessä on sekä rakennusten että koko alueen osalta tarkoin suojeltu kohde, Museovirasto on määrännyt jopa työohjeisiin saakka, miten korjauksissa edetään.

Staran korjausporukan ja A-Insinöörien suunnittelijoiden pitkä yhteistyö Museoviraston kanssa on taannut sujuvan yhteistyön projektin alusta, keväästä 2015 alkaen, ja yksityiskohdissa on aina päästy osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

Museoviraston vahva rooli edesauttaa monia käytännön asioita.

”Näin merkittävässä kohteessa on aina paljon intressiryhmiä, joilla on oma näkemys, kuinka asioita pitäisi hoitaa. Meillä on hyvä tilanne, koska voimme aina tukeutua Museoviraston näkemykseen, joka ohjaa tätä työtä”, Kontkanen sanoo.

Museoviraston tarkat ohjeet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja ne ulottuvat muun muassa ulkovuorauksen rappausten korjauksissa käytettäviin materiaalien valmistukseen.

”Teemme tarkat analyysit vanhasta rappauksesta ja valmistamme uuden laastin tarkasti vanhan reseptin mukaan”, Kontkanen kertoo.

Keväällä 2016 alkaa iso työ

Talven tullen pihalla tehtävää maarakennusta sekä ulkorappausten korjauksia jatketaan niin kauan kun se on sään puolesta mahdollista. Ikkunoiden korjausurakka etenee suunnitellussa aikataulussa. Vuoden vaihteessa STARA rakennustekniikka kilpailuttaa suuren määrän aliurakoita.

Uuden korjaussuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Arkkitehtitoimisto Kari Ristola pää- ja arkkitehtisuunnittelijana, A-Insinöörit rakennesuunnittelijana, Hepacon lvi-suunnittelun osalta sekä Maisemasuunnittelu Hemgård piha- ja puutarhasuunnittelijana. Staran Mika Kontkanen on koordinoinut tätä työtä yhdessä Helsingin kaupungin tilakeskuksen Pentti Salon kanssa. Kilpailutuksen perustella valitut urakoitsijat aloittavat työnsä alueella keväällä 2016.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Arto Wiikari