Päätoteuttajat ja työnjohtajat pystyvät vaikuttamaan fyysiseen ylikuormitukseen jakamalla raskaat työt usealle päivälle. Viranomaiset opastavat työmaiden toimijoita töiden parempaan suunnitteluun.

Fyysinen ylikuormitus aiheuttaa rakentajil­le eniten ammattitauteja. Niitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten taakkojen nostot ja siirrot käsin, toistoliikkeet ja polvilla työskentely.

Sen takia aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet käynnistivät tämän vuoden alussa valtakunnallisen opastavan valvontahankkeen, joka suunnataan rakennustyömaan päätoteuttajiin. Hanke kestää tämän vuoden.

”Rakennustyön liiallinen fyysinen kuormitus on ongelma, josta on puhuttu jo pitkään. Osa työnantajista on tarttunut siihen hitaasti. Ehkä on helpompaa korjata putoamissuojaus kuin vähentää fyysistä ylikuormitusta. Siitä johtuvat sairaudet kehittyvät usein hitaasti, ja ne eivät ole niin konkreettisia”, pohtii ylitarkastaja Mikko Koivisto aluehallintovirastosta.

”Opastava valvontaote tarkoittaa, että tarvittaessa todella opastetaan työmaan toimijoita esimerkeillä ja kertomalla työmaalla, miten huomioidaan liiallista­ fyysistä kuormitusta. Työn suunnittelulla on ­tässä suuri merkitys.”

Kiire lisää ylikuormitusta

”Rakennustyömaalla kaikki tarvitsevat oikeanlaisen työnopastuksen ja tarvittavat apuvälineet. Jos työnantajalla ei ole mielestään riittävästi tietoa fyysi­sestä kuormituksesta, kannattaa pyytää työterveyshuollosta apua sen arvioimiseen ja vähentämiseen”, Koi­visto neuvoo.

”Rakennusalan kiire
todennäköisesti lisää
fyysistä kuormitusta.”
Mikko Koivisto

Tärinän aiheuttamat ammattitaudit ovat lisäänty­neet. Työsuojelutarkastajan mukaan tärinäaltistus pysyy hallinnassa, kun käsikäyttöisillä koneilla työskennellään käyttöohjeen mukaan ja mahdollisuuksien mukaan käytetään muita työmenetelmiä. Työn kierto on yksi hyvä ratkaisu.

”Rakennusalan kiire todennäköisesti lisää fyysistä kuormitusta. Siitä kertoo, että tavallista kapeampia, 90 senttimetriä leveitä kipsilevyjä ei näe nykyään työmailla. Ne kehitettiin vähentämään väliseinätyön fyysistä kuormitusta. Sen sijaan suositaan 120 senttiä leveitä levyjä, koska niiden asentaminen säästää aikaa.”
Koivisto suhtautuu kriittisesti raskaiden työvaiheiden teettämiseen aliurakoitsijoilla tai vuokratyöntekijöillä, joilla ei ole tarvittavia apuvälineitä ja joiden saama työnopastus on heikkoa.

Raskasta työtä aamupäivisin

Hartela Länsi-Suomi Oy:n työpäällikön Tuomas Piipposen mukaan suurimmat kuormitusriskit ovat tehtävissä, joissa tehdään lukematon määrä toistoja tai työskennellään hankalissa asennoissa. Hän kuitenkin näkee, että työnjohto pystyy silloinkin vähentämään ylikuormitusta työn ja työolosuhteiden hyvällä suunnittelulla.

”Jos on suinkin mahdollista, työnjohdon kannat­taa jakaa raskasta työtä usealle päivälle. Vaikkapa niin, että kello 9 – 11 tehdään päivän raskaat työt ja ruokatauon jälkeen loppupäivä fyysisesti kevyempää työtä. Työntekijän on lisäksi hyvä pitää huolta omasta fyysi­sestä kunnostaan. Kroppa kuormittuu vähemmän, kun on lihas­voimaa ja muistaa pitää huolta kehon liikkuvuudesta.”

Piipponen pitää julkisivumuurausta yhtenä rasittavimmista tehtävistä työmaalla.
”Kylmä lisää fyysisen kuormituksen haittoja. Sääsuojaus kuitenkin auttaa julkisivumuurauksessa. Ylös- ja alaspäin tapahtuvaa muurausta, joka rasittaa koko vartaloa, voi helpottaa työskentelemällä mastolavalla.”

Ergokävelyjä työmaalla

YIT:ssä on tehty töitä ergonomian ja liiallisen fyysisen rasituksen ehkäisyn eteen jo pitkään. Uutta ovat ergokävelyt, joilla työfysioterapeutti, työnjohtaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät havaintoja fyysisestä kuormituksesta ja ohjaavat vähemmän kuormittavaan työtapaan.

”Muutos ei ole mikään pikavoitto, vaan pitkäjänteistä työtä. Siinä tarvitaan yksilöä ja koko yhteisöä. Työmailla tulisi olla sellainen ilmapiiri, jossa työkaveri uskaltaa ehdottaa löytämäänsä parempaa työtapaa, kun joku työskentelee vaarantaen fysiikkansa”, kertoo YIT:n työhyvinvointipäällikkö Salla Hälikkä.

YIT havaitsi eräällä elementtiasennustyömaallaan, että aamuverryttelyt ja elvytysliikkeet sekä kunnon ruokailu ja tauot yhteisvaikutuksena edistivät työntekijöiden palautumista harppauksenomaisesti verrattuna sellaisiin päiviin, joissa taukoja oli vähän ja verryttely jäi väliin.

Teksti Riitta Malve Kuva YIT