Ukrainan sota on vahvistanut ­alueellistumisen trendiä maailmankaupassa. Samalla sota on vauhdittanut Saksan pyrkimyksiä vahvistaa taloussiteitään sellaisiin maihin, jotka jakavat sen kanssa saman arvopohjan. Tämä näkyy tietysti myös lukuisten saksalaisyritysten arjen toiminnassa. Ilmiöllä on jo oma nimensä: ”friend-shoring” eli tuotannon ja alihankinnan siirtäminen samoja arvoja jakaviin maihin.

Tästä syystä suomalaisyrityksillä on juuri­ nyt loistava sauma päästä osaksi saksalais­yritysten kansainvälisiä hankintaketjuja tai Euroopan suurimman kansantalouden markkinoille.

Perusta on kunnossa. Saksa on ollut Suomen tärkein vientimaa vuodesta 2014 lähtien, ja Suomen vienti Saksaan on jälleen saavuttanut pandemiaa edeltäneen tason. Saksan talouden pelätty katastrofi on peruttu. Maan talous ei ole luisunut taantumaan. Ennusteet kuluvan vuoden talouskehityksestä ovat varovaisen positiivisia.

Samalla kun saksalaisyritykset vähentävät toimitusketjujensa riippuvuutta Kiinasta ja Venäjästä, rakennetaan uusia ja tiiviimpiä suhteita erityisesti Euroopan sisällä. Saksalaiset yritykset ovat perustaneet strategisia ostotiimejä, jotka ovat jo ostaneet Suomesta korvaavia tuotteita. Suomen imago luotettavana kumppanina kantaa hedelmää myös tässä suhteessa.

Myös sähkö on viime vuoden aikana ollut Suomessa jopa 95 prosenttia edullisempaa kuin Saksassa, mikä vaikuttaa Suomen vienti- ja investointimahdollisuuksiin kahdella ­tavalla. Toisaalta Saksan energiaintensiivinen teollisuus on nyt siirtämässä uutta tuotantoaan­ matalien energianhintojen maihin, ja toisaalta Suomen energiaintensiivisen teollisuuden tuotteet ovat Saksassa selkeästi­ kilpailukykyisempiä kuin aikaisemmin.

Tämän lisäksi on todettava, että vauraan­ Saksan investointivelka on noussut viime­ vuosikymmenen aikana huimaa vauhtia. Saksa­ pyrkii kirimään muut maat kiinni – ja mahdollisesti jopa menemään ohi.

Paljon puhuva esimerkki löytyy asuinrakennuksista: Saksan 19 miljoonasta asuinrakennuksesta kolmannes kuuluu alimpaan energiatehokkuusluokkaan. Nämä rakennukset vaativat lähivuosina energiasaneerauksen.

Nyt jos koskaan on aika ottaa Saksan markkinat haltuun!

Jan Feller on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja. Yhteensä yli 70 prosenttia Suomen viennistä Saksaan kulkee Kauppakamarin noin 650 jäsenyrityksen kautta.