Kolme kuukautta kestänyt vaihto-opiskelu Japanin Hokkaidolla avasi uusia näkökulmia naisten asemaan ja ilmastokysymyksiin rakennusalalla, kirjoittaa rakennusinsinööriopiskelija Henna Ikäläinen.

Sapporon kaupungissa pääsin tutustumaan yhden maan suurimman rakennusliikkeen, Taisei Corporationin työmaahan, jossa työskenteli 12 työnjohtajaa. Heistä neljä oli naisia. Tämä oli huomattavasti korkeampi osuus kuin maanlaajuinen keskiarvo. Teikoku Databankin vuonna 2023 teettämässä selvityksessä Japanissa rakennusalalla naisia oli johtotehtävissä vain 6,2 prosenttia. Toisaalta opiskelupaikkakuntani Kushiron pienemmällä työmaalla naisia ei ollut työnjohdossa lainkaan.

Vaihto-opiskeluaikana kävin keskusteluja arkkitehtuurin opettajani Hiroshi Hirasawan kanssa naisiin kohdistuvista urakäsityksistä. Japanissa naisia ohjataan perinteisesti hallinnollisiin työtehtäviin, ja naisen päätehtävänä pidetään yhä perheen hoitamista. Johtotehtävät vaativat suurta sitoutumista ja usein myös runsaasti ylitöitä, mikä tekee perheen ja uran yhdistämisestä haastavaa.

World Economic Forumin sukupuolten tasa-arvotutkimuksessa Japani sijoittui vasta sijalle 118 tutkimuksen 146 maasta. Vaikka perinteiset sukupuoliroolit ovatkin yhä vahvoja, viitteitä kulttuurin muutoksesta oli havaittavissa.

Kiinnostava oli myös keskustelu kestävyysarvoista japanilaisessa rakentamisessa. Opettajani pyysi minut käännösavuksi tutustuttaessa suomalaisen ikkunavalmistajan tuote-esitteeseen. Tunnilla etsittiin ratkaisuja, joilla parannettaisiin japanilaisten asuntojen energiatehokkuutta. Opiskelija-asuntolassa kiinnitin huomiota yksinkertaisiin ikkunoihin, jotka eivät ole järkevin valinta Pohjois-Hokkaidon kylmiin talviin.

Japanissa haetaan tapoja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Henna Ikäläinen kiinnitti huomiota yksinkertaisiin ikkunoihin Hokkaidon saarella, jossa talvet ovat kylmiä.

Koulussa pidetään yllä ­kuria ja järjestystä

Asuntola-asuminen ja opiskelu koululla oli hyvin erilainen kokemus verrattuna siihen, mihin on tottunut Suomessa. Kouluni oli teknisiin aloihin keskittynyt instituutti 15 – 22-vuotiaille. Suurin osa opiskelijoista oli muilta paikkakunnilta, joten pääsääntöisesti opiskelijat asuivat kampusalueella asuntoloissa.

Perinteinen opiskelupäivä on selkeästi­ strukturoitu, ja opettajien vahva auktoriteetti on havaittavissa oppitunneilla. Koulu­päivän päätteeksi on paljon erilaista harrastustoimintaa, joihin paikallisilla opiskelijoilla on välttämätöntä osallistua. Suomalaiseen opiskeluun verrattuna kuri on kova!

Ilahduttavinta japanilaisessa arjessa­ oli kuitenkin yhteisöllisyys. Asuntola-asuminen ja erilaiset harrastustoiminnat loivat opiskelijoiden välille vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen. Myös opettajia osallistui harrastustoimintaan. Vaihto-opiskelustani jään erityisesti kaipaamaan tätä yhteisöllisyyttä, joka teki arjesta niin ainutlaatuisen.

Henna Ikäläinen on rakennus­insinööriopiskelija Turun ammattikorkeakoulusta ja RKL:n opiskelija-aktiivi.

Teksti ja kuvat Henna Ikäläinen