Rakennustaito
10.3.2020
Olen mielenkiinnolla seurannut Garden Helsinki -hanketta kohta noin kymmenen vuotta. Vaatii turnauskestävyyttä sijoittajilta ja hanketoimijoilta odottaa ja odottaa myönteistä päätöstä rakentamisluvasta. Alkuaan 400 miljoonan projekti on odotusaikana tuplaantunut arviolta 800 miljoonaan euron kokonaisuudeksi.
Mitä ilmeisemmin Suomen kaikkiin muihin kaupunkeihin Garden-hanke olisi otettu hurraten vastaan. Syynä hankkeen hitaudelle lienee myös sillä, kuka hanketta ajaa – tässä tapauksessa projekti on leimautunut stadilaisuuden äänitorven ja suomenruotsalaisen jääkiekkoseura HIFK:n hankkeeksi. Sehän ei kaikkia miellytä.
Olen ymmärtänyt, että vasta parin viime vuoden aikana Garden on saanut paikallispolitiikoiden päät kääntymään projektille myötämielisiksi. Hanke ei vie verovaroja, vaan rakentamisen takana on yksityinen raha.
Kaupungin kehittäminen ei ole helppoa, kun ollaan kulttuurisesti tärkeässä lokaatiossa. Museovirasto on vastustanut Töölön alueen kehittämistä, samoin Safa (Suomen Arkkitehtiliitto) pääsi lausumaan paheksuntansa asiasta. Ristivetoa on siis ilmassa muuallakin kuin poliittisessa kentässä.
Mutta mitä alueelle sitten pitäisi tehdä? Kaupunki muuttuu, elämä muuttuu ja ihmisten tarpeet elinympäristöään kohtaan muuttuvat. Tällaisten isojen kohtaamispaikkojen sijainti ei ole kaupungin ulkopuolella. Ihmiset haluavat palvelut lähelle ja hyvien kulku-
yhteyksien päähän.
Jussi Salonojan Espoossa sijaitseva Metro Areena on ajautumassa kaupungin syliin. Halli on ollut koko historiansa ajan vajaakäytöllä. Viime vuoden lokakuussa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vahvisti Ilta-Sanomille, että kaupunki on ostanut kaikki areenan jäät täksi kaudeksi. Tila on väärässä paikassa.
Ympäristöministeriön koordinoimassa Kestävä kaupunki -ohjelmassa on kirjattu yhdeksi kestävän hyvinvoinnin teemaksi sosiaalisesti kestävät kaupungit ja siihen liittyen yhteisöllisyys.
Vanhoista valokuvista näkee, että Töölönlahden ympärillä oli aikanaan iso paraatikenttä. Kentällä pidettiin erilaisia paraateja ja voimistelunäytöksiä, ja on siellä jopa nähty itsensä marsalkka Mannerheimin ratsastavan. Aika entinen ei enää palaa.
Helsinki Garden -hankkeen ovat aiemmissa äänestyksissä hyväksyneet kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus. Valtuusto hyväksyi 12. helmikuuta hankkeen mahdollistavan asemakaavan muutoksen. Eivät haasteet tähän lopu: tämän jälkeen alkavat valituskierrokset.
Jari Kostiainen
P.S. Itse olen jäähalliromantikko. Pidän vanhoista areenoista, niiden tunnelmasta, tuoksusta, muistoista – kaikesta vanhasta. En tietysti ikinä haluaisi, että Nordenskiöldinkadun hornankattilan tilalle tulisi uutta Gardenia. Onneksi asiaa ei kysytä minulta, ja kaupunki toivottavasti kehittyy.
Kiinteistöt täyttyvät tekniikasta, ja niitä rakentavien yritysten suunnittelu- ja tuotantoprosessit hyödyntävät kasvavissa määrin digitaalista ulottuvuutta. Panostuksia digiturvallisuuteen on lisättävä, sillä EU:n ja rahoittajien vaatimukset kasvavat. Digiturvallisuus koostuu...
Vähemmän yllättävä tosiasia on, että kaupungit jatkavat kasvuaan. Esimerkiksi Helsingissä kuluvan vuoden alkupuoliskolla väestö on kasvanut noin 5 500 henkilöllä ja Tampereella 2 000 henkilöllä. Vastaavasti monipaikkaisuus ei ole kasvanut kodin ulkopuolisilla yöpymisillä...
Vaikka esimerkkejä rakennuskohteiden reaaliaikaisista digitaalisista kaksosista löytyy toistaiseksi vain ulkomailta, Suomi ei ole pahasti jäljessä uuden polven digimallin kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Digitaalisia kaksosia otetaan maailmalla käyttöön nyt etenkin infran valvonnassa...
Kiinteistöt täyttyvät tekniikasta, ja niitä rakentavien yritysten suunnittelu- j...
Vähemmän yllättävä tosiasia on, että kaupungit jatkavat kasvuaan. Esimerkiksi H...
Urakoinnissa puhaltavat uudet johtamisen tuulet, mutta jokaisessa hankkeessa kan...