Tehtäväpakettien suunnittelu on avain onnistuneeseen korjaushankkeeseen.

Korjaushankkeet eroavat usein luonteel­taan uudishankkeista. Uudis­hankkeissa on helpompi tukeutua hankinnan jälkeen pää- ja erikoisurakoitsijoiden tehtävä­suunnitteluun, koska eri urakoitsijoiden ja suunnitte­lun väliset rajapinnat ovat selkeämpiä eikä rakentamis­prosessi ole niin kompleksinen.

Korjaushankkeiden kompleksisuudella tarkoitamme esimerkiksi konservointitöitä, joita ei voi ennen purkutöitä suojata – ja ihmetellä myöhemmin mitä noille pinnoille tehdään. Samoin esimerkiksi ilmanvaihtokuilujen rakentaminen vanhan rakennuksen läpi voi olla erityisen vaativaa, kun prosessissa pitää ottaa muun muassa huomioon purkutöiden aikana tarkemmin löytyvät palkit ja muut rakenteet, ilmanvaihtosuunnittelu ja tilasuunnittelu. Tällaisia kompleksisia prosesseja löytyy korjaushankkeissa useita.

Kirjoituksessamme esitetyt keinot eivät ole kattava keinovalikoima onnistuneen tehtäväsuunnittelun varmistamiseksi. On toki monia muitakin keinoja, kuten esimerkiksi osaavien suunnittelijoiden valinta, kannustinpalkkiot ja aikataulumenettelyt, mutta niitä ei tässä kirjoituksessa käsitellä.

Varsinaiseen erikoisurakoitsijoiden tehtävä­suunnitteluun ei tässä artikkelissa myöskään syvennytä. Erikoisurakoitsijoiden tehtäväsuunnitteluun on Ratu-kortistossa digitaalinen pohja (Ratu S-1235) sekä useita hyviä Ratu-kortteja, kuten esimerkiksi Ratu S-1207, Rakentamisen tehtäväsuunnittelun esimerkkejä.

Tehtäväsuunnitteluun pitää valmentaa

Olemme käyttäneet erilaisia valmentajia ja sparraajia rakennuttajan tai päätoteuttajan apuna tehtävä­suunnittelussa. Valmentajat auttavat kirkastamaan tehtäväsuunnittelun merkitystä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen osatekijänä ja näyttävät esimerkkejä käytännön malleista.

Valmentajana voi toimia myös esimerkiksi kohteen päävalvoja.

Urakoitsijat tuovat osaamistaan suunnitteluun

Päätoteuttaja ja erikoisurakoitsijat voidaan kytkeä­ aikai­sin hankkeeseen ottamalla nämä mukaan kehitys­vaiheeseen. Tehtävään voi sisältyä ratkaisuja­ ja prosesseja koskevan konsultoinnin lisäksi koe­korjauksia ja/tai ennakkotöitä.

Esimerkkejä onnistuneista aikaisista kytkennöistä on lukuisia koskien päätoteuttajan ja/tai erikois­urakoitsijan tuomaa arvokasta panosta hankkeeseen.

Asiakirjoissa edellytettävä tehtäväsuunnittelua

Vaatimuksia tehtäväsuunnittelulle on syytä kirjoittaa urakka-asiakirjoihin. Menettelyssä ohjataan raken­nut­tajaa määrittämään ne tärkeät tehtäväpaketit, joista vähintään edellytetään tehtäväsuunnittelua ja kuvataan tehtäväsuunnittelun minimisisältö.

Urakka-asiakirjojen kirjauksista huolimatta tilaajan tulisi voida luottaa siihen, että ammattitaitoinen pääurakoitsija suunnittelee tehtäväkokonaisuudet, jotka muodostuvat useiden erikoisurakoitsijoiden ja omien työntekijöiden osasuorituksista.

Valinnassa voidaan testata suunnittelukykyjä

Päätoteuttajan ja erikoisurakoitsijan valinta­menet­telyissä voidaan testata näiden osaamista­ sekä asennet­ta tehtäväsuunnittelua kohtaan. Päätoteuttaja­valinnoissa olemme ottaneet julkisissa hankinnoissa valintatyöpajojen yhdeksi osaksi­ tehtävä­suunnitelman laatimisen jostain kyseisen hankkeen konkreettisesta osasta. Vastaavasti erikoisurakoitsijoita voi hankinnassa haastaa tehtävä­suunnittelussa.

Tavoitteena ei ole siirtää mahdollisimman paljon vastuuta valittavalle toimijalle, vaan muodostaa yhteis­tä ymmärrystä kompleksisiin prosesseihin ja yleisesti muodostaa yhteisen tekemisen mentaliteetti.

Tehtäväsuunnittelua on kehitettävä

Mallit ja prosessit korjaushankkeiden tehtävä­suunnitteluun eivät suinkaan ole valmiina.
Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö­ RAKLI, Rakennusteollisuus RT, suunnittelu- ja konsultoin­tialan yrityksiä edustava SKOL ja Arkkitehti­toimistojen liitto ATL ovat käynnistäneet yhteis­hankkeen, jossa kehitetään korjausrakentamista ja muun muassa tehtäväpakettien suunnittelua ja johta­mista.

Teksti Matti Kruus, Jari Hakala, Oskari Peurakoski ja Anssi Koskenvesa Kuva Adobe

Matti Kruus on Indepro Oy:n hallituksen puheen­johtaja. Jari Hakala työskentelee talonrakennustyön valvojana (RAVS) ja Oskari Peurakoski projektipäällikkönä Inde­prossa. Anssi Koskenvesa on Mittaviiva Oy:n toimitusjohtaja.