Betonialalla kuohuu. Laatuongelmia on löydetty, mutta valmistajat eivät löydä vikaa tuotteistaan. Parhaan tuloksen varmistamiseksi rakentamisen kulttuuria työmailla tulisi kehittää.

Mikko Isotalo tuli Lujabetonin palvelukseen vuonna 2004 elementtiyksikön johtajaksi. Nyt hän istuu isänsä ja isoisänsä luoman perheyhtiön toimitusjohtajana Kuopion kyljessä Siilinjärvellä sijaitsevassa pääkonttorissa. Joulukuisena päivänä keskustelu betonirakentamisesta ja valmisbetonin ongelmista käy vielä kuumana.

Sitä, mistä betonivalun ongelmat johtuvat, tutkii nyt myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Yhtenä suurimmista valmisbetoniteollisuuden toimijoista Luja-ryhmä saa osansa laatuongelmakohusta: asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä ja varmistaneet, ettei heidän saamassaan betonissa ole ongelmia.

Liikesalaisuuksien äärellä

Isotalo analysoi ongelmaa betonivalmistajan näkökulmasta ja erittelee eri vaiheissa tehtäviä laadunvarmistuksia.

”Ensinnäkin valmisbetonin käsittelyssä tehdään virheitä. Esimerkiksi kuljetusauton myllyssä pyörivään betoniin saatetaan lisätä vanhasta muistista vettä, vaikka niin ei nykyään enää saa tehdä.”

Lisäainekemian reseptit ovat tätä nykyä salaisuuksia, joita edes betoninvalmistaja ei aina tunne. Valmis tuote tulee aina valita käyttötarkoituksensa mukaan.

Isotalon mukaan joissain tapauksissa on todennäköisesti valittu vääränlainen betoni. ”Jos vääränlaista betonia valetaan väärällä tavalla väärään kohteeseen, ongelmia ilmenee. Rakenne saattaa esimerkiksi lujittua liian hitaasti.”

Isotalo muistuttaa, että inhimillisiä erehdyksiä tapahtuu, mutta ne voidaan minimoida huolellisuudella ja kehittämällä valuosaamista. Myös rakentamisen etiikka täytyy olla kohdallaan, jotta esimerkiksi säästösyyt eivät vaikuta käytettävän betonin valintaan.

”Rakennuskohteiden kireät aikataulut ovat iso osa laatukeskustelua.”

Uusi idea kuivatukseen

Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolessa julkisista rakennuksista on sisäilmaongelmia. Suomen suurimman betonivalmistajan toimitusjohtajalla on hyvä uutinen: tuotteessa ei ole sinänsä vikaa. Mutta siinä, kuinka betonia käytetään talonrakennuksessa ja muissa kohteissa, on vielä tekemistä.

Laadukkaan tuotannon ketju vaati, että tyypilliset ongelmat tiedostetaan ja virheen vaaroihin varaudutaan. ”Sisäilmaongelmat ovat yleensä monimutkaisen – hintavetoisen – virheketjun tulosta”, Isotalo analysoi.

Yleisesti uskotaan, että rakennusteollisuudessa kaikki tekevät samaa laatua. ”Tämä oletus ei pidä paikkaansa.”

Lujabetoni on mukana esimerkiksi kansainvälisessä hankkeessa, jossa kehitetään uutta, ympäristöystävällistä tapaa valmistaa betonia teollisuuden sivuvirroista saatavilla geopolymeereillä. Teknologialla valmistettu betoni tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisin keinoin valmistettu betoni.

Uusi malli jakaa urakan kahtia

Isotalon mukaan osa viime aikojen virheistä on niin perustavanlaatuisia, että betonirakentamiseen olisi luotava aivan uusi elinkaarimalli, jossa rakennuksen ikää ajatellaan sadan vuoden perspektiivillä. Silloin takuu voisi kattaa useita kymmeniä vuosia.

”Uuden sopimusmallin idea olisi, että rakennusurakka jaeteen kahteen osaan. Rakennuksen annetaan välillä kuivua ja lujittua rauhassa ilman, että viivästysseuraamusten pelko ajaa urakoitsijaa hätiköimään rakentamisen jatkon kanssa.”

Tämän mallin toteutuminen vaatii laajan konsensuksen ja toimintatavan muutoksen, mutta ratkaisisi nyt tapetilla olevia ongelmia.

”Ideoin tässä lähinnä perinteisen urakkamallin jatkokehittämistä: erityisesti tämä sopisi julkiseen rakentamiseen”, Isotalo sanoo.

Tuotteita kehitellään

Lujabetonin ohella kunnianhimoista kehitystyötä on vaalinut muuan muassa jo 60 vuoden ikään tullut Lammin Betoni Oy. Yhtiön markkinointi- ja kehityspäällikkö Markus Inkiläinen ei arkaile nimetä Lammin Betonia laatujohtajaksi omalla sektorillaan.

”Olemme tuoneet ensimmäisenä markkinoille useita nyt yleisiä tuotteita. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotteitamme ja pyrimme löytämään uusia tapoja betonin hyödyntämiseksi. Esimerkkejä tästä ovat ladottavat lämpökivet kivitalomalliimme sekä Tassu-valmisanturamuotit” Inkiläinen kertoo.

”Markkinanäkymät ovat nyt varovaisen positiivisella puolella – pientalorakentamisessa taite on saavutettu, ja varovaista nousua odotetaan.”

Valu- ja muottiharkkojen lisäksi myös muurattava harkko pitää pintansa pientalorakentamisen elpyessä. Kevytsoraharkkoja on valmistettu 1950-luvulta alkaen, ja virheet tuotteen hallinnassa, esimerkiksi rakennuksen kuivatuksessa, alkavat olla harvinaisia.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Lujabetoni