Kun jälleen rakennetaan huippuvuosien tahtiin, on hyvä muistaa vanha suomalainen sananlasku ”Ahkeran ja tyhmän jälkiä saa korjata pitkään.”

Sisäilmaongelmat ovat Suomessa valitettavan yleisiä. Eduskunnan vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan Suomen kosteus- ja homevaurioista kärsivän rakennuskannan arvo nousee jopa 13–28 miljardiin euroon.

”Rakentamisen tahti on kova, kiire on tällä hetkellä taas este hyvälle sisäilmarakentamiselle. Rakennusaikataulut tiivistetään kilpailutusvaiheessa äärimmilleen, jolloin rakenteiden kuivumiselle ja tarvittavien kosteusmittausten tekemiselle ei jää riittävästi aikaa”, sanoo Inspectan asiantuntija, filosofian tohtori Virpi Lämsä.

Asiantuntijan mukaan etenkin haitallisen korkeat VOC-yhdistepitoisuudet kielivät äärimmilleen mitoitetusta rakennusaikataulusta.

Lämsän mukaan kiire johtaa monilla työmailla esimerkiksi siihen, että betonirakenteiden kuivumisaika jää liian lyhyeksi. Kosteus kulkeutuu rakenteista pintamateriaaleihin ja vaurioittaa niiden rakennetta, jolloin sisäilmaan pääsee erittymään haitallisia yhdisteitä.

”Etenkin VOC-yhdisteistä aiheutuvat ongelmat ovat yleisiä kohteissa, joiden rakennusaikataulu on ollut poikkeuksellisen tiukka”, Lämsä sanoo.

Laadukas rakentaminen vaatii hyvän suunnitelman – ja kykyä poiketa siitä

Varten työmaapäällikkö Markku Mäkelä myöntää, että työmaihin kohdistuvat aikatauluvaatimukset ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Tiukkakin aikataulu on hänen mukaansa kuitenkin hallittavissa hyvällä ennakkosuunnittelulla ja työvaiheiden säännöllisellä tarkkailulla.

”Kun esimerkiksi runkorakenteen kuivumisolosuhteita seurataan säännöllisesti, voidaan päätellä, ehtiikö valu kuivua alkuperäisen suunnitelman mukaisessa ajassa. Jos ei, pitää olla valmius myös muuttaa suunnitelmia.”

Paitsi joustavuutta, laadukas rakentaminen vaatii Mäkelän mukaan myös toimivaa yhteydenpitoa rakennuttajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden välillä.

”Rakennustekniset ratkaisut ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, eikä alan peruskoulutus välttämättä enää riitä vastaamaan kaikkiin työmailla esiin tuleviin ongelmiin.”

Myös Lämsä alleviivaa asiantuntijoiden yhteistyön merkitystä.

”Etenkin maaperätutkimukset tulisi suorittaa huolella jo ennen rakentamisen aloittamista: minne tahansa ei saa rakentaa.”

Laboratoriotutkimukset tukevat sisäilmaongelmien selvityksiä

Sisäilman laatua voidaan tutkia aistinvaraisesti tai erilaisten mittausten avulla.

”Esimerkiksi VOC-yhdisteiden pitoisuudet voidaan Inspectan kemian laboratoriossa määrittää sekä ilmasta että materiaalista kuten lattiamatosta tai sen pinnalta otetusta näytteestä”, Lämsä kertoo.

Laboratoriotutkimuksissa näytteistä etsitään vaurioitumiseen viittaavia merkkiaineita, kuten 2-etyyli-1-heksanolia, jota syntyy PVC-maton hajoamisprosessin seurauksena.

Korkeiden pitoisuuksien havaitseminen ei automaattisesti johda korjaustoimiin.

”Ennen toimenpiteitä täytyy selvittää päästöjen lähde ja se, kuinka laajoista vaikutuksista on kyse. Sisäilman VOC-päästöjen syynä voi olla kostunut lattiamatto, mutta ne voivat yhtä lailla olla peräisin myös muista lähteistä, kuten tilojen käyttäjistä ja toiminnoista, sisustuksesta, ulkoilmasta tai joskus myös maaperästä”, Lämsä sanoo.

Korkeat emissiot eivät myöskään aina kieli kosteusvauriosta. Etenkin vastavalmistuneissa kohteissa VOC-päästöjä on yleensä tavallista enemmän. Ne laskevat normaalitasolle noin puolessa vuodessa, jos rakennuksen ilmanvaihto toimii oikein.

Teksti Katariina Ahonen