Vuoden 2022 energiaremonttien investointiryöppy on vaihtunut vuonna 2026 harkitumpaan ja ammattimaisempaan otteeseen. Kaukolämmön hinnan nousu ja uudistuva sääntely pitävät energiatehokkuuden taloyhtiöiden hankelistan kärjessä.

Kirkkonummelaisen asunto-osakeyhtiö Pyökin energiaremontti kääntyy kevään myötä loppusuoralle. Kiinteistön on tarkoitus ottaa maalämpöä ja aurinkopaneeleita yhdistävä hybridiratkaisu käyttöön toukokuun aikana.

”Energiakaivot porattiin joulu–tammikuussa ja helmikuussa laitettiin keruuputket maahan. Parhaillaan viimeistelemme maarakennustöitä ja asennamme aurinkopaneeleita katolle sekä valmistaudumme kuun vaihteessa tapahtuvaan maalämpöjärjestelmän käyttöönottoon”, LeaseGreenin projektipäällikkö ­Arttu Granlund kertoi hankkeen etenemisestä työmaalla huhtikuun jälkipuoliskolla.

LeaseGreen Suomi Oy toteuttaa energiaremontteja teollisuudelle, taloyhtiöille ja kiinteistösijoittajille.

Kaikki ei sujunut Kirkkonummen työmaalla käsikirjoituksen mukaan, sillä rikkonainen kallio toi projektiin haasteita. Kuuden suunnitellun kaivon lisäksi kohteeseen jouduttiin poraamaan yksi varakaivo riittävän energian saannin varmistamiseksi.

Myös kiinteistön ahdas tontti vaati poikkeuksellisia ratkaisuja. Projektille haettiin toinen rakentamislupa, jotta kylmätila saatiin muutettua erilliseksi lämmön­jakohuoneeksi. Tämä muutti myös putkivedot. Kaivolta tuleva siirtoputkisto mutkittelee nyt pyörävaraston läpi, ja uuden lämmönjakokeskuksen kytkentäputkisto on vedetty alapohjan kautta muuhun verkostoon.

”Uudemmissa taloissa tilankäyttö on usein optimoitu niin tarkasti, että lämmönjakohuone jää energia­remontin yhteydessä toteutettavan maalämmön tarpeisiin nähden liian pieneksi. Kun maalämpö­laitteistoasennuksien lisäksi putkia joudutaan vetämään uusia reittejä pitkin asuintilojen läheisyyteen, on oltava tarkkana. Äänivaatimukset ovat kovat”, Granlund huomauttaa.

LeaseGreenin projektipäällikkö Arttu Granlund kirkkonummelaisen kerrostalon seinustalla. Pihalla ja kellaritiloissa energia­remontti on edennyt loppusuoralle. Tällaisissa taloissa tilojen ahtaus edellyttää remonttisuunnittelussa kekseliäisyyttä.

Kiinteistönpito vaatii tasapainoilua

Energiajärjestelmien murros on siirtynyt nopeasta­ reagoinnista osaksi pitkäjänteistä kiinteistönpitoa. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kuvailee­ tilanteen tasoittuneen vuosina 2024–2025, mutta­ energiahankkeiden aktiviteetti on yhä pandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla.

”Energiaan liittyvien panostusten pitääkin asettua tasapainoisempaan asemaan kiinteistönpidossa, jottei välttämättömiä muita investointeja ja kunnossapitoa laiminlyödä”, Kero toteaa.

Taloyhtiöiden taloudellinen paine ei ole kuitenkaan helpottanut. Kaukolämpö on vuoden 2026 taksoilla keskimäärin miltei neljänneksen kalliimpaa kuin vuonna 2022. Vaihteluväli kaupunkien välillä on suuri ulottuen nollamuutoksesta jopa yhteensä 50 prosentin nousuun muutamassa vuodessa.

Maalämpöurakoissa tilaajan etu

Siinä missä vuonna 2022 maalämpöpumppua joutui odottamaan puoli vuotta ja porauskustannukset nousivat rajusti, on tilanne nyt päinvastainen. Uudisrakentamisen hiljainen vaihe on vapauttanut urakointikapasiteettia korjauspuolelle, mikä on laskenut hintoja.

”Maalämpöön liittyy merkittävä tekninen etu, nimittäin maaviileä.”

Kun laskuun kääntynyt investointihinta suhteutetaan kaukolämmön hintoihin, ovat takaisinmaksuajat lyhentyneet. Kerrostalossa maalämpöinvestointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 8–9 vuodessa. Paikallinen vaihtelu on suurta. Järvenpään ja Tuusulan kaltaisilla kalliimman lämmön alueilla puhutaan jopa vain seitsemän vuoden takaisinmaksuajasta.

”Maalämpöön liittyy merkittävä tekninen etu, nimittäin maaviileä. Sillä voidaan toteuttaa huoneistojen viilennys lähes ilmaisella energialla, mikä vastaa suoraan EPBD-direktiivin (EU:n energiatehokkuusdirektiivi) suosituksiin passiivisista jäähdytysmenetelmistä”, muistuttaa Kilpi.

Uuden lämmönjakokeskuksen kytkentäputkisto on vedetty alapohjan kautta muuhun verkostoon.
”Energiaremonttien hinnat ovat pudonneet”, toteaa LeaseGreenin kaupallisten ratkaisujen johtaja Jere Kilpi. Arkistokuva on vuodelta 2022.

Poistoilmanvaihtoon lisää älyä

”Kolmannes taloyhtiöistä on velattomia, mikä antaa niille huomattavaa taloudellista liikkumavaraa sen suhteen, mitä tehdään ja kuinka laajoja remontteja toteutetaan kerralla. Toisessa ääripäässä ovat yhtiöt, joissa korjauksia on lykätty, alueen kiinteistöjen arvot ovat matalia ja vanhaakin velkaa on alla. Näissä joudutaan etenemään pala kerrallaan ja etukäteissäästämisen avulla”, Kiinteistöliiton Kero analysoi.

Yleisesti ottaen taloyhtiöiden hallitukset ovat nyt huomattavasti valveutuneempia kuin muutama vuosi sitten. Päätöksiä ei tehdä enää pelkän senhetkisen sähkön hintatason perusteella, vaan hankkeissa hyödynnetään konsultteja ja tarkkaa dataa. Suunnitelmallisuus on korvannut hätiköinnin.

”Vuoden 2026 oppi taloyhtiöille on se, että vaikka sähkön hintataso on vakiintunut, tulevat esimerkiksi­ energiaintensiiviset datakeskukset ja kaukolämmön sähköistyminen vaikuttamaan kustannuksiin pitkällä aikavälillä”, summaa LeaseGreenin Kilpi.

Rakennusneuvos Katja Outinen ympäristöministeriöstä kertoo, että uusia korjausrakentamisen tukia suunnitellaan hallituksen kehysriihen linjausten mukaisesti.

Enemmän elinkaariajattelua

Euroopan unionin uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano on keväällä 2026 edennyt vaiheeseen, jossa sääntelykenttä on täsmentynyt. Keskeiset säädökset ovat olleet lausuntokierroksella, joka päättyi 30. huhtikuuta.

Viesti esimerkiksi 1970-luvun kerrostaloyhtiöille on selkeä: suoraa, kalenteriin sidottua remonttivelvoitetta yksittäisille asuinrakennuksille ei ole säädetty.­ Suomi toimitti kansallisen perusparannussuunnitelman luonnoksen EU-komissiolle joulukuussa 2025, ja lopullinen suunnitelma valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

”Käsittelyssä olevissa esityksissä ei velvoi­teta remonttipakkoa. Pääministeri
Pette­ri Orpon hallitusohjelman mukaisesti EPBD pannaan täytäntöön minimivaatimuksilla käyttäen kaikki mahdollinen liikkumavara”, täsmentää rakennusneuvos Katja Outinen ympäristöministeriöstä.

Vaikka välitöntä velvoitetta ei ole, energiatehokkuusvaatimukset kytkeytyvät rakennuksen luonnolliseen elinkaareen. Kun kiinteistössä ryhdytään rakentamislain mukaiseen laajamittaiseen korjaukseen, astuvat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset voimaan.

Laajamittaisella korjauksella tarkoitetaan hanketta, jossa vaipan tai teknisten järjestelmien korjausten kokonaiskustannukset ylittävät 25 prosenttia rakennuksen arvosta (ilman tonttia). Tällöin energiatehokkuutta on parannettava osana urakkaa rakentamislain 14 §:n mukaisesti. Direktiivin tavoitteena on, että rakennuskanta on päästötön vuoteen 2050 mennessä.
Valtion tarjoamat kannustimet ovat tähän asti keskittyneet fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen, mutta nyt merkittävä hakuaika on tullut päätökseensä. Omakoti- ja paritalonomistajilla oli toukokuun loppupuolelle saakka mahdollisuus hakea avustusta öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen.

”Avustusta oli mahdollista saada 4 000 euroa, kun siirryttiin esimerkiksi maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön”, Outinen kertailee päättynyttä hakua.

Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa tekemien linjausten mukaisesti uusia korjausrakentamisen tukia suunnitellaan. Hallitus päätti muun muassa ottaa käyttöön määräaikaisen asuinrakennusten energia-avustuksen. Asunto-osakeyhtiötaloille suunnattu korjausavustus koskee remontteja ja peruskorjauksia, joissa rakennuksen energiatehokkuus paranee. Avustuksiin on varattu yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Tämän lisäksi hallitus korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää jo tästä kesästä alkaen. Korotettu kotitalousvähennys on määräaikainen.

Ympäristöministeriöstä korostetaan, että energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino hallita lämmityskustannuksia ja ylläpitää kiinteistön arvoa. Esimerkiksi ikkunoiden uusiminen vähentää lämpöhäviötä talvella ja ehkäisee rakennuksen ylilämpenemistä kesäisin, mikä vaikuttaa suoraan asumismukavuuteen.

Teksti Ari Rytsy kuvat Juho Kuva