Perinteisesti rakentaminen on ollut paikallista toimintaa. Raskaita ja kookkaita materiaaleja on ollut vaikea kuljettaa, joten ne on hankittu paikan päältä. Rakentaminen on myös mukautunut paikallisiin olosuhteisiin, ja työvoimakin on yleensä saatu läheltä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on kuitenkin ajateltu laajemmin. Tässä numerossa esitellään pohjoiskarjalaisia ja muita itäsuomalaisia rakennusfirmoja, jotka ovat lähteneet laajentumaan muualle Suomeen. Mallia on saatu muilta aloilta, sillä valtakunnallinen Motonet kuuluu joensuulaiseen Broman Groupiin, ja laajalle levinneellä Tokmannillakin on taustansa seudulla. Myös painotalo Punamusta on iso toimija koko maassa. Sattumaako? Tuskinpa.

Tällaiset menestystarinat eivät ole tavanomaisia joka maakunnassa. Jotain Joensuun seudulla tehdään oikein – on tehty jo pitkään. Salaisuudeksi on tarjottu pohjois­karjalaista sitkeyttä ja näyttämisenhalua. Yleensä näitä määreitä on yhdistetty pohjalaisiin, jotka ovat pitäneet mainettaan ahkerasti yllä, mutta idässäkin tuntuu olevan yritteliästä väkeä. Samoin etelämpänä Kymenlaaksossa: siellä Varte-konserni on laajentunut Kouvolasta länsirannikolle asti.

Näyttämisenhalu on vain hyvästä, jos sen lopputuloksena on menestyviä ja laajenevia firmoja, jotka tuovat työtä rakennusalalle. Ala tarvitseekin menestystarinoita, sillä mitään räjähtävää nousua ei ole vielä nähty.

Sellaista on toki ennustettu, kun hiljaisten rakennusvuosien jälkeen odotetaan jopa asuntopulaa, mutta kaikki eivät siihen usko. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan Tuomas Viljamaan arvion mukaan ylijäämää on rakennettu niin paljon, että Leijonien olympiakulta on asuntopulaa toden­näköisempi. Urheilumiehenä hän on varmasti miettinyt vertauksensa tarkkaan.

Nähtäväksi siis jää, millainen nousukausi on tulossa. Rakennusalan menestys on Suomen valtiontaloudenkin kannalta ratkaisevaa, sillä joka viides työikäinen suomalainen työskentelee rakennetun ympäristön parissa ja ala maksaa verojakin paljon. RKL onkin ottanut puheenjohtaja Jukka Lintusen johdolla väkevästi kantaa siihen, että alan osaajien saatavuus täytyy varmistaa.

Liika vaatimattomuus ei kaunista rakentajia hiljaisempinakaan aikoina. RKL:n kesä­kuussa aloittanut toimitusjohtaja Diana Råman haluaa järjestölle ja koko alalle lisää näkyvyyttä. Suomalainen rakennus­alan osaaminen kestää kansain­välisenkin vertailun. Kuten Råman sanoo: ”Tämähän on hienoin ala mitä voi olla.”

Pidetään se mielessä.

Antti Pulkkinen
päätoimittaja

PS. Vuoden Mestareita haetaan taas. Kertokaa meille osaajista, jotka ansaitsevat kunniamaininnan. Vielä ehtii.