Rakennustaito
23.9.2025
Rakennusalan merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Kyse ei ole vain taloista ja teistä, vaan koko yhteiskunnan toimivuudesta ja valtiontalouden selkärangasta. Jokainen koti, koulu ja sairaala on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa rakentaminen on investointi – ei pelkkä menoerä.
Siksi on huolestuttavaa, että hallitus leikkaa asuntorakentamisen korkotukea juuri nyt, kun ala tarvitsisi vakautta ja uskoa tulevaan. Leikkaus vähentää työmaita, kasvattaa työttömyyttä ja ajaa osaajia pois alalta. Tätä kehitystä emme voi katsoa sivusta, sillä nousukauden koittaessa kadonneita osaajia on vaikea saada takaisin.
Rakennusalalla on paljon työvoimaa ja se maksaa paljon veroa: joka viides suomalainen saa elantonsa rakennetusta ympäristöstä. Kun ala voi hyvin, se tuottaa valtiolle huomattavia verotuloja ja pitää yllä kotimaista osaamista. Kun ala voi huonosti, vaikutuksetkin ulottuvat paljon työmaita kauemmas. Pitää muistaa, että työllistyvä rakentaja työllistää 3 – 4 henkilöä palvelujen alalla.
Rakennusalan osaajien pysyvyys ja saatavuus ratkaisevat omalta osaltaan, miten Suomi selviytyy tulevista haasteista. Vihreä siirtymä, iso korjausvelka ja uuden rakentamisen tarpeet eivät toteudu ilman ammattitaitoisia työnjohtajia, projektipäälliköitä ja erikoisosaajia. Jos heitä ei ole riittävästi, seurauksena on viiveitä, laadun heikkenemistä ja kustannusten nousua.
Mistä ratkaisu löytyy? Rakennusalasta on tehtävä nuorille houkutteleva uravalinta ja nykyisille ammattilaisille ala, jossa kannattaa pysyä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä sekä riittäviä resursseja täydennyskoulutukseen. Rakennusala tarjoaa paljon enemmän kuin moni ymmärtää: ympäristöhaasteiden ratkaisemista, uusinta teknologiaa hyödyntäviä suunnittelutehtäviä ja vaativien projektien johtamista.
Meidän on myös nähtävä alan merkitys laajempana kuin yksittäisinä työmaina. Kyse on kansallisesta kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Jos osaajat valuvat ulkomaille tai katoavat kokonaan toisille aloille, Suomi maksaa siitä vuosien ajan.
Rakennusala ei saa menettää osaajiaan. Meidän täytyy turvata heidän pysyvyytensä alalla ja kehittää heidän osaamistaan – ei vain tämän päivän, vaan myös huomisen vuoksi.
Jukka Lintunen
Liittohallituksen puheenjohtaja
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...