Parvekkeiden monenlaisista turva­ongelmista on kertynyt lisää tietoa. Lisä­ohjeita on julkaistu, mutta alalla odotetaan isompaa korjausliikettä. Ratkaisevan avun voisi tuoda kaiken kattava tuoterekisteri, arvioi Otkesin asiantuntija.

Parvekerakentaminen elää monenlaisten havaittujen turvallisuuspuutteiden, tiukentuneiden viranomaisohjeiden ja kiristyneiden laatuvaatimusten kanssa. Viime ja tänä vuonna on eri puolilta Suomea kantautunut uutisia parvekkeiden rikkoutumisista ja jopa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kaiderakenteiden pettäessä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut parvekelaseja ja -kaiteita jo pitkään ja muistuttanut kestä­vyys­vaatimuksista, joita ei ole alalla aina kunnolla noudatettu.

Tänä vuonna on puolestaan toden teolla havahduttu siihen, että myös muiden materiaalien kuin vain lasien kestävyys pitää mitoittaa tähänastista tarkemmin ja uudehkojakin parvekkeita pitää huoltaa riittävän usein.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

”Se on hyvä kysymys”, pohtii Onnettomuus­tutkinta­keskuksen (Otkes) asiantuntija Toni Kekki.

Parvekkeiden turvaongelmiin on useita eri syitä, ja ongelmia ratkottaessa pitää ottaa huomioon monta tekijää.

Pallo maallikoille

Muutama kuukausi sitten Otkes antoi onnettomuusuhkailmoituksen parvekerakenteissa käytettyjen sementti­kuitulevyjen pulmista. Ilmoitus lähetettiin muun muassa kuntien ja kaupunkien rakennus­valvonnoille.

Otkesin julkaistua ilmoituksen Kiinteistöliitto lähetti taloyhtiöille huolikirjeen.

”Pallo heitetään taloyhtiöiden hallituksille eli maallikoille”, Kekki hymähtää.

Koko maassa oli elokuun puoliväliin mennessä pantu käyttökieltoon yhteensä yli tuhat parveketta.

”Testeissämme riskirakenteiksi arvioidut kuitulevyt ovat laajassa käytössä. Niiden käyttö on ollut kustannustehokasta. Kyseessä on myös varsin pidetty ratkaisu julkisivun ulkonäön vuoksi”, Kekki sanoo.

Levyjen todettiin jo uutukaisina olevan riittämättömiä toimimaan putoamissuojana. Puhumattakaan siitä, että aika ja säät rapauttavat materiaalia.

Otkes arvioi turvallisuustutkimuksensa valmistuvan lokakuussa.

Julkisivuyhdistys puolestaan on jo laatinut ohjeen taloyhtiöille levyrakenteisten parvekekaiteiden tarkas­tusta varten, mutta tämä ohje ei ole toistaiseksi edennyt kovin laajaan käyttöön.

Tavanomainen kerrostaloparveke, ­josta on tehty olohuoneen jatke ­vastoin suosituksia. Tämä herkästi lisää rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.

Kokonaisuus pitäisi hallita

Asiantuntijat tiedostavat pääongelman eli yhtenevien käytäntöjen ja oheistietojen puuttumisen laajuuden.

”Tältä alalta puuttuu tuoterekisteri, josta selviäisi­vät selkeästi ja seikkaperäisesti kaikki kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät”, Kekki toteaa.

Kekki havainnollistaa puutetta viittaamalla ajankohtaiseen pulmaan. Jos parvekkeen käyttökielto toteutetaan poistamalla parvekkeen ovenkahvat, olisi heti varmistettava, ettei tämä lyö korville paloturvallisuutta, jos parveke toimii rakennuksessa hätäpoistumis­tienä.

Monta riskiä yhtä aikaa

Kuitulevyt, parvekelasit tai tukirakenteet voivat pettää esimerkiksi silloin, jos niitä ei ole oikein mitoitettu kestämään pistemäistä kuormitusta. Toinen uuti­siinkin noussut ongelma, parvekelasien putoaminen omia aikojaan, puolestaan johtuu kunnossapidon puutteista. Parvekkeen rakenteet eivät ole huolto­vapaita toisin kuin seinäelementit.

Parvekelasituksen urien kunto pitää tarkistaa. Jos lasin asento urassa muuttuu, vanhassa kerrostalossa on tällöin käsillä viranomaiskielellä sanottuna ”piilevä turvallisuusriski”. Riskin syntymisen voi havaita siitä, että vierekkäiset lasit eivät ole enää samassa linjassa. Todennäköisesti lasin alla olevat tukipalat ovat tällöin murentuneet ja ne on vaihdettava.

Kaiderakenteissa lasin pitäisi olla nykykäytäntöä syvemmällä kaiteen sisällä. Tämä ratkaisu suojaa lasia, vaikka sen alaosan tukipala murenisi. 

Teksti Reijo Holopainen kuvat Vastavalo/Mikko Paartola ja Reijo Holopainen

Lue lisää Tutkimukset paaluttivat parvekelasin turvarajat