Rakennustaito
23.5.2025
Järjestyksessään kymmenes TALK järjestettiin Tampereella 13. – 14. maaliskuuta. RKL:n ja ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutusvastaavien yhteisen tapahtuman avasi RKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Jukka Lintunen.
Rakennusmestarien Säätiön puheenjohtaja Ari Autio kertoi säätiön ajankohtaisia kuulumisia, ja RKL:n opiskelijakoordinaattori Riku Pitkänen esitteli vuoden 2025 koulutustarjontaa. Järjestöpäällikkö Mikael Åhl puolestaan perehdytti kuulijat pätevyysasetuksiin ja opintopistevaatimuksiin.
Perinteiseen tapaan TALK-tapahtumaa juhlistettiin yhteisellä illallisella.

Myös toisen päivän ohjelmaan kuului ajankohtaisia puheenvuoroja. Ensimmäisenä koulutuspäällikkö Juha Riihimäki esitteli Ratekon koulutustarjontaa ja sähköisiä oppimisratkaisuja.
Sara Oy:n teknologiajohtaja Mauno Lounakoski puolestaan puhui digitaalisista toimintamalleista korostaen, ettei teknologia ole itseisarvo, vaan työkalu tehokkuuden ja laadun parantamiseen. Sen jälkeen Rakennusteollisuus RT:n teknisistä määräyksistä ja laadusta vastaava päällikkö Jani Kemppainen kävi läpi rakentamislain tilannetta ja tulevia muutoksia.
Perjantai huipentui pienryhmäkeskusteluihin. Ne herättivät vilkasta ajatustenvaihtoa koulutuksen ja pätevyyksien yhteensovittamisesta. Keskusteluissa nousi esiin monia kysymyksiä opintopistevaatimuksista, tutkintojen sisällöistä sekä korkeakoulujen ja pätevyyksiä myöntävien tahojen yhteensopivuudesta.
Useat korkeakoulut ilmoittivat noudattavansa FISE:n kirjaamia opintopistevaatimuksia. Huolta kuitenkin herätti se, että pätevyyksiä myöntää nykyisin kolme eri tahoa, joiden tulkinnat voivat vaihdella. RKL:n Mikael Åhl kuitenkin täsmensi, että kaikkien on noudatettava ympäristöministeriön minimivaatimuksia, joten tulkintojen ei pitäisi poiketa olennaisesti toisistaan.
Esille nousi myös tarve selkeyttää, mitä pätevyyksiä opinnoissa voi saavuttaa ja miten vaatimukset näkyvät opetussuunnitelmissa. Kurssien nimikkeiden ja sisältöjen vaihtelu korkeakoulujen välillä herätti kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, ja erityisesti opinto-ohjaajat kaipasivat tarkempaa ohjeistusta.
Myös korjausrakentamisen opetuksen määrä ja sen huomiointi pätevyyksissä mietitytti keskustelijoita. Epävarmuutta tunnettiin myös siitä, miten muuttuvat vaatimukset vaikuttavat opiskelijoihin opintojen aikana. FISE:n ja ympäristöministeriön rooli nähtiin keskeisenä käytäntöjen selkeyttämisessä.
Keskustelijat halusivat myös jatkuvaa vuoropuhelua korkeakoulujen, viranomaisten ja pätevyyksiä myöntävien tahojen välille. Sitä pidettiin tärkeänä opiskelijoiden oikeusturvan ja alan laadun turvaamiseksi.
Teksti ja kuva Antti Pulkkinen
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on saanut Rakennustietosäätiön kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki jaettiin Ehrnroothille keskiviikkona 20.8. Hän toimi pitkään RTS-konserniin kuluvan Rakennustieto Oy:n hallituksen jäsenenä. Nykyään...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle tuttuja. Taksin ratissakin hän on ehtinyt käydä, mutta rakennusala veti takaisin. Torniolainen rakennusinsinööri Antero Kinnunen on ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa yli kymmenen vuotta. Alkuun...
Ammattikorkeakoulut lisäävät rakennusalan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. Ne houkuttelevat Suomeen opiskelijoita eri maista samalla, kun suomalaiset opiskelijat saavat valmiuksia toimia monikulttuurisissa projekteissa ja työelämässä. Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät...
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on sa...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle...
Rakennusalan merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Kyse ei ole vain taloista j...