Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollinen rakennusmestareille siltaopintojen kautta.

Laajuudeltaan 60–90 opinto­pisteen AMK-jatko­tutkinto vakinaistettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimellä vuonna 2005. Työelämälähtöinen tutkinto on mahdollista suorittaa työn ohessa, ja koulutuksen olennainen osa on ammatillinen opin­näytetyö. Koulutukseen hakijalta edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeiseltä ajalta.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto merkitsee kelpoisuutta julkiseen virkaan samaan tapaan kuin yliopiston ylempi korkea­koulututkinto. Rakentamiseen suuntautuneiden aloittavien YAMK-opiskelijoiden määrä on vaihdellut alkuvuosien noin 100:sta lähes 600:aan vuodessa.

Siltaopintoja AMK:ssa

Rakennusmestaritutkinnon suorittaneille työkokemuksen lisäksi tar­vitaan siltaopintoja. Muutama ammat­tikorkeakoulu tarjoaakin jo valmista polkua mestarista YAMK-tutkintoon.

Esimerkiksi Metropoliassa on rakennusmestari (AMK), talon­rakennus -tutkinnolla hakevan suoritettava 30 opintopisteen laajuiset rakennustekniikan täydentävät opinnot, joihin sisältyy muun muassa statiikkaa, rakenteiden meka­niikan ja rakennesuunnittelun perusteita sekä rakennusfysiikkaa. Täydentävät opinnot voi suorittaa avoimen AMK:n opintoina.

Suoraan YAMK-opiskelijaksi

Rakennusmestarille siltaopinnot tarjoavat varsin energiatehokkaan tavan edetä tutkintotiellä, sillä suoritettuaan täydentävät 30 opintopistettä ja kerättyään vaaditut 2 vuotta valmistumisen jälkeistä työkokemusta voi rakennusmestari hakea suoraan YAMK-opiskelijaksi ja ohittaa insinöörivaiheen. Tätä mahdollisuutta ei vielä ole laajemmin oivallettu, vaikka RKL:n jäsenkunnassakin YAMK-tutkinto kasvattaa suosiotaan.

Rakennustekniikan (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelman opinnot Metropoliassa suuntautuvat korjaus­rakentamiseen. Opinto­kokonaisuus alkaa seuraavan kerran aikaisintaan keväällä 2024.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Metropolia