Kun betonirakenteen kosteus on kapillaarialueella eli yli 98 RH%, betonin kosteus siirtyy kapillaarisesti rakenteen pinnoille ja ilmavirtaukset (tai muu mekanismi) kuivattaa rakennetta pinnasta. Alle 98 RH%:n kosteusalueella (hygroskooppinen) kosteus poistuu diffuusiolla ja ilmavirtauksen mukana (viite: sisäilmayhdistys). Dilemmana on, että rakenteen lämmittäminen pienentää suhteellista kosteutta ja pitää kuivatusolosuhteet hygroskooppisella alueella, jolloin kuivatuksessa tulee lanseerata muita keinoja, joilla kosteutta voidaan vetää rakenteesta pois.

Voitaisiinko tuota kapillaarialuetta eli yli 98 RH%:n kosteustilaa hyödyntää rakenteen kuivatuksessa? Jos esimerkiksi suhteelliselta kosteudeltaan 90 RH% rakenne voidaan viilentää normaalista esimerkiksi 20 celsiusasteen käyttölämpötilasta (16 g/m3) esimerkiksi 5 celsiusasteeseen, saadaan rakenne reilusti kapillaarisen kuivumisen alueelle (jo noin 15 asteen lämpötilan alapuolella), jolloin betonin kosteus siirtyy kapillaarisesti rakenteen pinnoille. Käytännössä tällöin betonirakenteeseen mahtuisi noin 7 g/m3 vettä ja noin 9 g/m3 lähtökohdasta on kapillaarisesti pinnoille siirtyvää kosteutta. Jos tämä 9 g poistetaan imuroimalla tai muilla menetelmin rakenteen pinnasta saavutettaneen melko nopeasti tilanne, jossa vettä on jäljellä esimerkiksi 10 g/m3. 5 asteen lämpötilassa ollessaan tällä kosteusmäärällä rakenteen suhteellinen kosteus on edelleen 100 RH%. Kun rakenteen jäähdytys lopetetaan ja rakenne palautuu 20 asteen käyttölämpötilaan, onkin rakenteen suhteellinen kosteus enää noin 60 RH%.

Tämä pitkään muhinut teoria on lytätty jo moneen kertaan ainakin ainakin kuivatukseen erikoistuneiden liikkeenharjoittajien toimesta. Tietysti asiassa on ongelmansa, kuten se, että betonirakenne ei saisi olla missään kosketuksessa vettä imeviin rakennusosiin ja ettei betonirakenteen näkymättömällä puolella (josta vettä ei voida poistaa mekaanisesti) ole ilmataskuja. Mikä vaikutus on sillä, että betonissa on noin 10-20 l ilmahuokosia/m3 betonia? Toisaalta, kun on nähnyt lämpimällä kelillä silmin nähden kuivan betonirakenteen alkavan syysviileällä jopa hikoilla kosteuttaan ulos, on pakko miettiä, onko tässä jotain, jolla päästäisiin paljon nopeampiin kuivatusaikoihin ja halvempiin kuivatus- ja rakennuskustannuksiin. Pohdin vain.

RKM Eerikki Nuutinen, korjaus- ja märkätilarakentamisen asiantuntija.