100 vuotta sitten: Lahden uusi asemakaava

Rakennustaito 23–24/1924

Suomen nuorimman kaupungin, ripeästi kasvaneen Lahden asemakaavalliset olot olivat kehittyneet vuoteen 1919 varsin tukaliksi. Vanha asemakaava-alue oli umpeen rakennettu, tonttikysyntää oli ehtimiseen, mutta kaupungin laajennusta, varsinkin siihen suuntaan, johon se pyrki laajenemaan, länteen, ehkäisivät täällä olevat ja yksityisen omistamat Lahden kartanon maat. Mainittuna vuonna siirtyi kartano kuitenkin oston kautta kaupungin haltuun ja viranomaiset ryhtyivät tämän jälkeen toimenpiteisiin hankkiakseen asemakaavan näille laajoille uutisaloille.

Kartanon oston ja nyt laaditun asemakaavan kautta varataan kaupungille mahdollisuudet laajentua varsin edullisiin suuntiin: länteen, lounaaseen ja luoteeseen ja suodaan sille­ läheisten Vesijärven rantamien omistajana tilaisuus luoda itselleen tarpeelliset satamalaitteet. Sitäkin suurempi on nyt laaditun asemakaavan merkitys, koska nykyinen, umpeen rakennettu kaupungin keskusta on vain parin korttelinvälin päässä nyt järjestellyn alueen rajasta, todistaen­ suuntaa, johon kaupunki pyrkii laajenemaan.
Nämä laajenemispyrkimykset varteen ottaen ilmenee, että nyt sommitellun asemakaavan keskeiset, kaupungin entisen asemakaavan läntisenä jatkona olevat osat ehdottomasti tulevat muodostamaan kaupungin vastaisen keskustan ja sydämen, jonka toteuttamiseen olosuhteiden pakosta piankin on ryhdyttävä. Asemakaavassa on näille alueille varattu tilaa mahdollisimman tiiviille rakennustavalle, käytetty suljettuja neliömuotoja ja tontit aiottu monikerroksisia liike- ja asuinrakennuksia varten.

***

Varsin vaikeasti järjestettävissä oleva Lahden kaupungin maasto, korkeine harjuineen ja syvine laaksoineen tarjoaa vaihtelevan muotonsa ja korkean, vesistöjä ja lakeuksia hallit­sevan asemansa kautta mitä edullisimpia edellytyksiä asema­kaavallisesti ja rakennustaiteellisesti kauniin kaupungin muodostamiseen. Ehtona tässä on, kuten on asianlaita muuallakin, että kaupungin yksityiskohdat, sen rakennukset tulevat mahdollisimman sopusuhtaisiksi ja kauniiksi. Kaupungin viranomaiset ovatkin – todeten asian tär­keyden – keskittäneet huomionsa näiden kysymysten järkiperäiseen ratkaisuun. Niin ovat he m.m. luovuttaneet kaiken raken­nustaiteellisten asioiden hoidon ja valvonnan erityiselle raken­nuslautakunnalle, joka valvoo, että Lahden ripeästi edistyvä kaupunki myöskin rakennustaiteellisella alalla pysyy kehityksensä tasalla.

Kirj. arkt, tri Carolus Lindberg

Suomen Rakennusmestariliiton Lahden-osasto täytti 15 vuotta syyskuussa 1924. Rakennustaito-lehti esitteli tuona syksynä osaston toimintaa ja kertoi kaavoituksen ja rakentamisen kuulumisia Lahdesta.