Työ & elämä: Insinööri opastaa säännösten maailmassa

Kun rakennusalan lainsäädäntöä uudistetaan tai säännösten vaikutuksia selostetaan jäsenyrityksille, Talonrakennusteollisuuden asiantuntija Jani Kemppainen on eturivissä. Työssään hän yhdistää pitkän kokemuksensa päätöksentekokoneistosta, kehityshankkeista ja rakennusalan arjesta.

Etujärjestön johtajaa tai asiantuntijaa luonnehditaan nykykielellä usein lobbariksi. Vaikuttaminen poliitikkoihin, virkamiehiin ja mediaan on kuitenkin vain yksi osa työstä. Rakennusteollisuus RT:n toimialajärjestössä Talonrakennusteollisuus ry:ssä teknisistä määräyksistä ja laadusta vastaava päällikkö, diplomi-insinööri Jani Kemppainen on tästä hyvä esimerkki. Rakennusalaa koskevien määräysten asiantuntijana hän toimii vuorovaikutteisesti moniin suuntiin, etenkin ministeriöihin päin. Hän välittää rakennusalan näkemyksiä ja toiveita muille ja toisaalta palvelee jäsenyrityksiä muun muassa jakamalla tietoa uudistuksista ja niiden käytännön vaikutuksista oman toimialan arkeen.

Kemppainen luonnehtii itseään välittäjäksi. Rauhallisena ja sanavalmiina henkilönä hän jaksaa kärsivällisesti selittää asioita selkeästi.

”Lainsäädäntö on pitkälti kompromisseja”, hän ­toteaa.

”Täällä olen jäsenyrityksiämme varten. Yritän tulkita mitä lainsäädäntö tarkoittaa. Viestintä on iso osa työtäni”, Kemppainen kuvailee.

---

---

Talonrakentajien sukua

Kemppainen syntyi Oulussa vuonna 1975, mutta perhe muutti pian Rovaniemelle, jossa hän kävi koulunsa. Oma isä on rakennusmestari ja suvussa on paljon talonrakentajia. Talonrakentamisen sijaan nuorta Kemppaista kiehtoi 1990-luvulla infrarakentaminen.

”Työskentelin jyräkuskina useana kesänä. Se oli mahtavaa”, hän kertoo.

Pääkaupunkiseudulle saapumisen jälkeen Kemppainen oli opintojensa lomassa töissä Helsingin Rakennusvirastossa katutöiden valvonnassa.

Oulusta Otaniemeen

Kemppainen aloitti vuonna 1995 rakentamistekniikan opinnot Oulun yliopistossa. Kun tämä koulutus lopetettiin Oulussa parin vuoden kuluttua, Kemppainen ja tuleva vaimonsa päättivät siirtyä jatkamaan lukujaan Teknilliseen korkeakouluun Espooseen.

Ennen valmistumistaan Polilta vuonna 2003 ja vielä sen jälkeenkin urapolku näytti melko tyypilliseltä: tutkimusapulaisena Polilla ja sitten konsulttina.

Vuonna 2007 Kemppainen kuitenkin siirtyi yritysmaailmasta Talonrakennusteollisuuteen:
”Tulin vetämään kehityshankkeita, joita oli paljon.”

Viime vuosikymmenellä Kemppainen oli muun ohella vahvasti mukana kehittämässä Laadukkaan rakentamisen ohjeistusta.

Pykäliä piisaa

Viimeiset seitsemän vuotta pykälät ja määräykset ovat täyttäneet ison osan diplomi-insinöörin työviikoista. Pitkään sorvattu uusi rakentamislaki tuli voimaan tämän vuoden alussa, ja siihen tehtiin vielä viime hetken muutoksia niin sanotulla korjaussarjalla. EU:n energiatehokkuusdirektiivin siirtäminen kansallisiin säädöksiin on työn alla.

Kemppainen kertoo, että RT:n liittoyhteisössä hän tekee yhteistyötä usean kymmenen kollegan kanssa. Heidän joukossaan on useita juristeja.

”Anu Kärkkäisen kanssa työskentelemme lainsäädäntöasioissa hyvänä työparina.”

Kärkkäinen on elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja keskusjärjestö RT:ssä.

Kemppaisen mukaan säännösten parissa työskennellessä kädet ovat enemmän savessa. Kehityshankkeissa hyödyntämisjänne on pidempi.

”Pykäliä piisaa. Seuraava rakentamislain tuunaussarja on tekeillä.”

Kemppainen myöntää, että rakennusalalla oltiin­ pitkään varsin stabiilissa tilassa. Viime vuosina lainsäädäntöhankkeissa ja digitalisaation kaltaisissa muutoksissa tahti on ollut kova ja jatkuu sellaisena vielä­ vuosia.

”Ympäristöasiat ja ilmastonmuutos ovat yksi iso selittävä tekijä. Digitalisaatio on toinen.”

Lainsäädännöllä voi ehkä tuoda lisäpainetta uudistumiseen.

”Itse katsoisin, että lainsäädäntö on perälauta. Toimialan kärki saa mennä paljon edellä. Kaikkien­ hankkeiden on täytettävä lakisääteiset vaateet, joten lainsäädäntö on ohjaustyökaluna aika kankea”, Kemppainen toteaa.

Lainsäädäntöasioiden ohella toinen keskeinen työsarka ovat kiinteistö- ja rakennusalan ohjeistukset ja kehityshankkeet. Rakentamisen laadun ja toimitusketjujen tehostamisen ohella Kemppaisen kotikenttää on digitalisaatio. Kemppainen on mukana esimerkiksi useissa ympäristöministeriön työryhmissä ja Rakennustiedon toimikunnissa.

Vastapainoa tarjolla

Työlle on hyvä olla vastapaino tai useampi. Kemppaisella, kuten monella muullakin Eteläranta 10:n kelta­tiilisen ”työnantajapalatsin” asiantuntijalla on työsuhde-etu: lyhyen miettimistauon voi viettää vaikkapa katsomalla työhuoneen ikkunasta Eteläsataman menoa – laivoja tulee ja menee ja muutenkin maisema on upea.

Urheilu ja ulkoilu ovat aina kuuluneet vahvasti­ Kemppaisen vapaa-aikaan. Hän aloitti sulkapallon pelaamisen jo 8-vuotiaana, eikä into ole sammunut. Opiskeluajoistaan saakka hän on toiminut Otaniemen Sulkapallokerhon puheenjohtajana.

”Työasiat unohtuvat pelatessa. Seurassa on hyvä porukka.”

”Joka kesäksi pitää saada myös jokin rakennusprojekti.”

Perhe asuu rintamiestalossa Porvoossa eli ”työmaa ei lopu koskaan.”

Pohjoisen ihminen

Vaikka Kemppainen on asunut yli puolet elämästään Uudellamaalla, hän luonnehtii itseään pohjoisen ihmiseksi.

”Pyrin monta kertaa vuodessa suuntaamaan vapaillani pohjoiseen. Rovaniemellä asuvat vanhempani ikääntyvät, ja haluan käydä heitä tapaamassa mahdollisimman usein. Käyn myös usein Ylläksellä.”

Kemppainen kuvailee, että pohjoissuomalaisuus ­ilmenee monella tavoin, myös mentaliteetissa.
”Täällä etelässä on kovempi kiireen tuntu.”

Hän arvioi, että pohjoisen kulttuurissa osataan säädellä paremmin työtahtia. Pohjoisessa luonto on lähempänä.

Teksti Martti Ristimäki Kuvat Henni Hyvärinen