Uusi rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia rakennusalan arkeen, erityisesti tietomallien asemaan virallisena lupamateriaalina. Tämä herättää kysymyksiä alan valmiuksista.

Tietomallien asemaa pohdittiin­ Rava­BIM-seminaarissa Espoon Dipo­lissa helmikuun alussa. Raken­tamislain mukaan 1.1.2026 alkaen rakennusvalvonnoissa siirrytään tieto­mallipohjaiseen rakentamislupaprosessiin.

Seminaarissa käsiteltiin tietomalleihin siirtymistä monen eri toimijan näkökulmasta: niin luvan hakijan kuin myöntäjänkin näkökulmasta, niin julkisen kuin yksityisenkin toimijan.

Paneelikeskustelussa puhutti eniten se, miten toimitaan käytännössä. Tieto­mallien suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen, resursseihin ja tulkinnan­varaisuuteen.

Vaikka mallien käyttöä tuetaan ohjeistuksella, moni kokee sääntelyn edenneen nopeammin kuin arjen toimintamallit.

Pätevyyksiä ja osaamista tarvitaan

Paneelissa RKL:ää edustanut Sanna Syrjä­nen otti esille vastaavien työn­johtajien näkökulman etenkin pienemmissä rakennuskohteissa.

”Ensin pitää hakea tai päivittää tarvittavat pätevyydet kuntoon, jotta voi työskennellä vaadituissa tehtävissä sekä muutoin hankkia riittävä koulutus tietomallin käsittelystä. Tietomallien käyttö vaatii paljon muutakin osaamista.”

Rakennusteollisuus RT:n Jani Kemppai­nen korosti, että suuret kohteet tulevat olemaan edelläkävijöitä tieto­mallien käytössä. Pienemmät kohteet tule­vat vasta myöhemmin.

”Samoin suurissa kaupungeissa tämä varmasti yleistyy nopeasti, mutta valtakunnallisesti menee paljon enemmän aikaa.”

Kemppaisen mielestä tietomallien pitäi­sikin tarjota selvää etua, jotta niiden käyttö yleistyisi nopeasti.
”Mitä jos malleja käyttämällä saisi raken­nusluvan nopeammin? Aika on aina arvokasta, joskus arvokkaampaa kuin raha. Lupaprosessin nopeuttaminenhan on juuri ollut mallien ajatus.”

Kirjavat käytännöt, mutta sama laki

Paneelissa oltiin yksimielisiä siitä, että tietomallien käyttö virallisena lupa­dokumenttina kaipaa selkeitä sopimuksia ja lisäresursseja. Myös se mietitytti, onko rakennusvalvonnalla riittävät valmiudet käsitellä tietomalleja käytännössä.

Ohjelmistojen käytössä on kirjavuutta ympäri maan, ja myös käytännöissä ylipäänsä.

”Suomessa voi olla edelleen rakennusvalvontoja, joilla ei ole näissä asioissa mitään sähköisiä järjestelmiä käytössä. Siitä voi tulla painetta, kun laki on kaikille sama”, muistutti Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Salmelai­nen.

Rakennussuunnittelijoita edusta­nut­ Mika Korhola muistutti, että suunnittelu­puolellakin on kirjavuutta.

”Meillä on loistavia suunnittelijoita, jotka piirtävät edelleen käsin. Tässä tarvitaan nyt yhteistyötä, jotta kaikki saadaan toimimaan.”

Panelistien mielestä Suomi on ottanut ison askeleen tietomallien vakioinnissa, mutta seuraavaksi tarvitaan selkeitä peruskäytäntöjä, koulutusta ja ajantasaisia työ­kaluja. Silloin tietomallien potentiaali laadussa ja tuottavuudessa alkaa realisoitua.

Teksti ja kuva Antti Pulkkinen