Erkki I. Salomäki on monelle RKL:n jäsenelle tuttu paitsi liiton ja paikallisyhdistyksen luottamustehtävistä, myös Pientalovastaavan oikea käsi -opaskirjasta.

Tekniikan tohtori Erkki I. Salomäen pitkä ja komea opintie ei ollut suoraviivaisen selkeä. ”Kahdeksanlapsisen perheen isä ei kannustanut oppikouluun. Työllä näet pitää ihmisen itsensä elättää”, Salomäki muistelee.

”Kun sain Hilma ja Heikki Honkasen säätiön apurahan, myöntyi isäkin, ja niin menin oppikouluun.”

Salomäki valmistui rakennusmestariksi Tampereen teknillisestä oppilaitoksen tie- ja vesirakennustekniikan linjalta vuonna 1974, ja kuvitteli silloin olevansa uransa huipulla.

”Mestarikunta oli silloin tosi­ ­arvostettua porukkaa. Opiskelijoiden kesken vitsailtiin, että mestarina pääsee heti paikkakunnan seurapiireihin mukaan,” Salomäki­ nauraa.

”Alkoi kutkuttaa, kun Porissa­ oli mahdollista lukea insinööriksi­ niin sanottuna ylimääräisenä oppilaana. Pääsin sisään, ja töiden ohessa suoritin insinööriopinnot.”

Tavarantarkastajana Salomäki toimi usein asiantuntijana oikeudessa, ja juristin työ kiehtoi. Salomäki kuitenkin valitsi diplomi-insinöörin opinnot.

”Legendaarinen professori Ralf Lindberg ohjasi diplomityöni ja kannusti tekemään väitöskirjaa. ­Ilman Ralfia en olisi tässä.”

Väitös tuntui saavuttamattomalta, ja Salomäki teki Lindbergin innostamana lisensiaatintyön. Nälkä kasvoi syödessä, ja Salomäki huomasi kirjoittavansa väitöskirjaa. Pientalorakentaminen on ollut Salomäelle elämäntehtävä. Väitöskirja jatkoi luontevasti samaa teemaa. Väitös hyväksyttiin Oulun yliopistossa vuonna 2015. Vastaväittäjänä toimi Matti Valta Jämsästä, toinen tiedossa oleva rakennusmestarista tohtoriksi asti kouluttautunut.

Opintoja, työntekoa ja luottamustoimia

”Mestariopintojen jälkeen kaikki opinnot on suoritettu kovan työnteon ohessa ja RKL:n luottamustoimien rinnalla. Nyt sitten taidan olla urani huipulla, kun saan pidettyä itseni ajan tasalla”, Salomäki hymyilee.
Asiantuntija jakaa mielellään oppimaansa edelleen.

”Onneksi kysyntää osaamiselle riittää.”

Nykyistä YAMK-koulutusta hän pitää erinomaisena, ”tekijäporukalle” suunnattuna ammatillisen osaamisen tutkintona. Salomäen­ mukaan osaavat ammattikunnan edustajat vaikuttavat esimerkillään hakeutumiseen alan opintojen pariin.

”Parhaiten rakennustöitä johtaa­ henkilö, joka osaa itsekin tehdä ­rakennustöitä.”

Professori Lindbergin ohella­ ­Salomäki kiittää lämpimästi vaimoaan – tämä kun on joutunut olemaan koko ikänsä naimisissa opiskelijan kanssa.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva RKL

Matti Valta toteaa, että tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys ovat työn ohessa opiskeleville lyömättömiä ominaisuuksia. Kuva Vallan väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan ohjaajana toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun professori Ralf Lindberg ja vastaväittäjänä Karl Myrsten Ruotsista.

Tohtori Matti Valta aloitti uransa timpurina

Jos Matti Valta olisi totellut isäänsä, ei hän nyt olisi tekniikan tohtori.

Isä olisi halunnut Matti Vallan menevän nopeasti töihin eikä suinkaan oppikouluun. Valta sai kansakoulun päästötodistuksen yli yhdeksän keskiarvolla; isän lukuharrastus tarttui poikaankin. Valta aloitti työelämän kirvesmiehenä, ja mestarioppiin mentiin Kuopioon. Valmistuttuaan 1971 Valta oli Puolimatkalla työmaamestarina muun muassa Myyrmäessä, nykyisellä Vantaalla.

”Perheemme muutti Luulajaan, kun valmistuin insinööriksi 1976. Ruotsista palattiin Suomeen kielitaitoa rikkaampana”, Valta muistelee.

Valta sai opiskelupaikan Teknillisestä korkeakoulusta ilman pääsykokeita. Valta luki työn ohessa itsensä diplomi-insinööriksi. Sitten käynnistyikin lisen­siaatintyö. Hakalta tuttu Ari Ahonen, sittemmin Teknillisen korkeakoulun professori, ehdotti siitä väitöskirjaa.

”Väittelin korjausrakentamisen monitoimiosaamisesta Tampereen teknillisestä korkeakoulussa vuonna 1996, vieläpä ruotsiksi”, ammatillisen osaamisen kehittämiselle omistautunut Valta kertoo.

Tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä

”Tieteellinen tutkimus ei ole turhanpäiväistä. Kun se yhdistetään käytäntöön, siitä hyötyvät kaikki”, hän painottaa.

YAMK-tutkintoa Valta pitää ­hyvänä väylänä käytännön tasolla. Tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys ovat työn ohessa opiskeleville lyömättömiä ominaisuuksia. Pitkän matkan kilpahiihtäjänä ja -suunnistajana Valta tietää, mistä puhuu.

”Olen 16 kertaa hiihtänyt Vasaloppetin, ja juuri tuli täyteen 40. Jukolan viesti”, hän hymyilee.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Matti Vallan kotiarkisto