Keskiluokan tarpeisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo kaupunkitutkija Mari Vaattovaara. Sääntelyn purkaminen ja verotuksen keventäminen helpottaisivat rakentamista, kun asuntopulakin häämöttää nurkan takana, muistuttaa RT:n ekonomisti Jouni Vihmo.

Rakentamisen laadusta puhui painokkaasti Asuntomarkkinat 2025 -seminaarissa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian johtaja Mari Vaattovaara. Hänen mielestään laajan keskiluokan tarpeisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

”Esimerkiksi Helsingillä on ollut paljon tulorajoitettua asuntotuotantoa, mikä­ on vienyt hyvätuloisia ympärys­kuntiin”, Vaattovaara muistuttaa.

Myös tiiviin rakentamisen vaikutukset ovat olleet ristiriitaisia.

”Infrastruktuurille ne ovat olleet myönteisiä, mutta sosiaali- ja terveysvaikutukset ovat olleet kielteisiä.”

Uusilla alueilla asukkaat vaihtuvat tiuhaan

Vaattovaaran mukaan kerrostalojen keski­koko on kasvanut ja niissä olevien asuntojen määrä jopa tuplaantunut. Samalla huoneistojen neliömäärät ovat kutistuneet.

”Vantaalla rakennetuista yksiöistä on lähtenyt kymmenessä vuodessa kymmenen neliötä tilaa pois.”

Uusilla alueilla omistusasujia on yleensä vähän. Vaattovaara ottaa esimerkiksi Tampereen, jossa rakennettiin muutamassa vuodessa 9 000 yksiötä, joista vain 300:ssa asuu omistaja.

”Näillä alueilla väestö vaihtuu koko ajan, mistä voi seurata ongelmia. Tehokkuuden sijaan pitäisi panostaa laatuun, ympäristöön, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.”

NREP:n Living-liiketoiminnan johtaja Elisa Tuomi sivusi hänkin tehotuotannon ongelmia.

”Kaupungit kehittyvät kovin saman näköisiksi. Uusia alueita ei erota toisistaan Pohjoismaissa.”

Asunnon hinnasta ­lähes puolet on veroa

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo muistutti, että kukaan ei halua rakentaa pelkkiä betonilaatikoita. Rakentamista rajoittavat taloudelliset tosiasiat ja tiukka sääntely.

”Jos asunnonostajan nettotulot ovat 3 000 euroa kuukaudessa, hän saa 150 000 euroa lainaa. Sillä ei saa kasvavalta seudulta kovin isoa asuntoa.”

Vihmo muistutti myös, että uudisasunnon loppuhinnasta 46 prosenttia on erilaisia veroja.

”Tälle pystytään tekemään jotain, jos halutaan. Yksi ratkaisu olisi myös pidemmät asuntolainat. Suomessa on vakaat asuntomarkkinat, pankit ovat vakavaraisia, eikä niille ole tullut suuria luottotappioita asuntolainoista.”

Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen­ mukaan kuluttajan ostovoima alkaa palautua.

”Asuntomarkkinat ovat piristyneet, ja hinnat eivät laske enää, mutta kauppa-ajat ovat vielä melko pitkiä.”
RT:n Vihmo arvioi, että asuntojen ylitarjonta kääntyy lähivuosina asunto­pulaksi.

”Rakennuslupien määrä on nyt 1990-luvun lamavuosien tasolla. Niukkuudesta tulee pian ongelma.” 

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen