Rakennusmestaripäivä Hämeenlinnassa kokosi marraskuussa yhteen toista­sataa mestaria ja insinööriä. Rakennus­alan kriisivalmiuden lisäksi esillä olivat paikalliset rakennushankkeet sekä alan koulutus ja hyvinvointi.

Rakennusmestaripäivän avasi Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen. Rakentaminen on Hämeenlinnan kolmanneksi suurin toimiala, ja yrityksiä on muutamista suurista lukuisiin pieniin.

Räsänen esitteli Hämeenlinnan ja Janakkalan Industrial Park More -yritysaluetta.

”Alueella on hyödynnetty kiviä, puita ja muita viherrakentamisen keinoja. Se on oma pieni kaupunkinsa, josta löytyy kaikki tarvit­tava”, Räsänen kuvaili.

Kanta-Hämeen uutta keskussairaalaa esitteli rakennuttamispäällikkö Liisa Haakana Ahveniston sairaala -allianssista. Sairaalalle on haluttu toimivat, tarkoituksenmukaiset ja terveelliset tilat.

”Hissit ovat ääniohjattavat. Lääkäreille on chat-tilat, joissa voi chatata potilaiden kanssa. Henkilökunnan huoneita on pienennetty, ja potilashuoneista monet ovat yhdelle­ hengelle, koska ihmiset haluavat yksityisyyttä”, Haakana kertoi.

Sairaalassa käytetään myös siivousrobotteja ja automatisoituja­ kuljetuksia, jotta henkilöstö voi keskittyä potilaiden hoitamiseen.

Rakennusala kestää kriisit

Rakennusalan kriisivalmiudesta­ kertoi Huoltovarmuuskeskuksen­ Rakennuspoolin puheenjohtaja­ Jouni Forsman. Rakennuspooli on rakennusteollisuuden ja viranomaisten yhteistyöelin poikkeusolojen rakennustoimintaa koskevissa asioissa.

”Rakentaminen on tärkeä osa huoltovarmuutta. Laissa varautumisvelvoitetta ei ole, vaan varautuminen perustuu sopimuksiin alan eri toimijoiden, Huoltovarmuuskeskuksen ja Puolustusvoimien kanssa”, Forsman korosti.

Yhteistyöllä varmistetaan rakennuskapasiteetin nopea saatavuus. Esimerkiksi Puolustusvoimille rakennusala on tärkeä kumppani.

Forsman ottaa esimerkin 1940-luvun sotavuosilta.
”Silloin rakennettiin Suomelle nykyrahassa noin 400 miljoonalla suojaa. Asia tuntuu taas ajankohtaiselta, kun katsoo Ukrainaa.”
Rakennusalalla on Forsmanin mukaan sisäänrakennettua kriisinkestävyyttä.

”Rakentaminen on projektityötä. Siinä on totuttu häiriöihin ja ongelmien ratkaisemiseen.”

Arkisempi esimerkki on Paraisten huonokuntoinen Kirjalansalmen silta, joka on puhuttanut vuosi­kausia.

”Jos silta hajoaisi äkillisesti, niin sitä varten on varautumissuunnitelmat olemassa”, Forsman sanoi.

Hyvinvointia läpi koulutuksen ja työuran

Rakennusmestarikoulutuksen moni­­muotomallia esitteli koulutuspäällikkö Rami Tervo Hämeen ammattikorkeakoulusta. Mallissa työkokemus on osa oppimisprosessia.

”Tärkeintä on osaaminen ja sen todistaminen – ei se, miten se on hankittu”, Tervo korosti.
Monimuoto-opiskelu sopii niille, joilla on jo alan työkokemusta ja työpaikka. Hakijoita koulutukseen on ollut paljon.

RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth painotti hyvinvoinnin merkitystä rakennusalalla jo opiskeluaikana.

”Osaaminen kantaa vain silloin, kun vointi on hyvä. Opinto-ohjausta tarvitaan lisää, jotta yhä useampi saisi opinnot pakettiin.”

Työvuosille Ehrnrooth suosittelee järjestötoimintaa.

”Se ylläpitää terveyttä ja pidentää ikää!”

Teksti ja kuva Antti Pulkkinen