Teollinen esivalmistus lisääntyy. Tulevaisuudessa yhä useampi talo rakentuu pala palalta valmiista elementeistä, mikä parantaa rakennusalan tuottavuutta. Toistaiseksi rakennemuutos on kuitenkin ollut ennustettua hitaampaa.

Rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet kehittämään teollista rakentamista. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka hyödyntää useita menetelmiä, kuten esimerkiksi tahtituotantoa, lean-periaatteita ja digitaalisia työkaluja. Yksi teollisen rakentamisen keskeisimmistä menetelmistä on teollinen esivalmistus eli talojen osien ja kokonaisten moduu­lien valmistaminen tehtaissa.

Vaikka teollinen esivalmistus on nousemassa yhä tärkeämmäksi osaksi rakentamista, ala on viime vuosina kohdannut monia haasteita. Hintojen nousu, toimitusketjujen häiriöt, kannattavuusongelmat ja heikko markkinatilanne ovat luoneet epävarmuutta ja nakertaneet pohjaa liiketoiminnalta.

Monella rakennusklusterin uudistumisen ja tuottavuuden noston kannalta keskeisellä saralla muutosvauhti on toistaiseksi jäänyt ennustettua hitaammaksi. Vakaviakin puutteita ja pullonkauloja yhä löytyy, vaikka paljon on jo panostettu rakennusalan kehittämiseen.

Esivalmistettujen elementtien avulla putkiremontti nopeutuu merkittävästi ja remontin toteutus helpottuu. ­Teollista ­esivalmistusta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi julkisivu- ja parvekeremonteissa.

Resurssitehokkuuden tarve vaikuttaa

Näistä vaikeuksista huolimatta Rakennusteollisuus RT ry:n rakentamisen kehittämisen johtaja Antti ­Aaltonen uskoo teollisen esivalmistuksen mahdollisuuksiin ja väistämättömään läpimurtoon. Tähän kehitykseen rakennusalaa ohjaavat epäsuorasti EU-regulaatio, kiertotalous ja vihreät arvot.

”Resurssitehokkuus on avainsana. Rakentamisen päästöjä on vähennettävä, ja se vaikuttaa tulevaisuudessa jopa rakennusprojektien tarvitseman lainarahan hintaan. Jatkossa on entistä tärkeämpää ottaa huomioon myös esivalmistettujen komponenttien uudelleenkäyttö”, Aaltonen sanoo.

”Teollinen esivalmistus hyötyy digitalisaatiosta esimerkiksi automaation ja robotiikan avulla. Nämä tehostavat tuotantoa ja parantavat tarkkuutta”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehittämisen johtaja Antti Aaltonen.

Vakiointi on tärkeää

Teollinen esivalmistus tarjoaa mahdollisuuden tehokkaampaan rakentamiseen, mutta sen hyödyntäminen vaatii tarkkaa harkintaa. On tärkeää arvioida, missä tilanteissa esivalmistus tuo todellista lisäarvoa. Rakennusyhtiö Firan tuotantojohtajan Ville Sirenin mukaan teollista esivalmistusta hyödynnetään jo uudisrakentamisessa, lähinnä runkorakenteissa, kylpyhuonemoduuleissa ja talotekniikassa.

On tärkeää arvioida, missä tilanteissa esivalmistus tuo todellista lisäarvoa.

”Vakioidut suunnitteluratkaisut mahdollistavat tehokkaamman tuotannon ja tuovat merkittäviä etuja niin rakennusliikkeelle kuin asukkaillekin. Kustannussäästöt, laadun parantuminen ja ympäristöystävällisyys ovat esimerkkejä vakioinnin hyödyistä”, toteaa Sireni. 

”Nykyiset laskentakaavat ovat melko yleisluontoisia, eivätkä ne ­aina anna täysin realistista kuvaa teollisen esivalmistuksen hyö­dyistä”, Firan tuotantojohtaja Ville Sireni harmittelee.

Rivakampia putkiremontteja

Teollinen esivalmistus soveltuu myös korjausrakentamiseen. Hyvä esimerkki tästä ovat putkiremontit, jotka ovat perinteisesti pitkiä, pölyisiä ja asukkaita häiritseviä.

Esivalmistettujen elementtien, kuten tehdasvalmisteisten putkinousuelementtien, avulla remonttiaika lyhenee merkittävästi ja remontin toteutus helpottuu.

Teollista esivalmistusta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi julkisivu- ja parvekeremonteissa.

Teollista esirakentamista hyödynnetään paljon etenkin kylpyhuoneissa ja talotekniikassa, mutta myös esimerkiksi runkorakenteissa.

Enemmän tehdas- ja asennustyötä

”Jokainen projekti täytyy arvioida tapauskohtaisesti, mutta pääsääntöisesti teollinen esivalmistus lyhentää rakentamisen kestoa”, Sireni sanoo.

”Työmailla se tarkoittaa muun muassa sitä, että ­aikaa kuluu vähemmän odotteluun, pakkausten avaamiseen, tavaroiden siirtelyyn ja siivoamiseen. Pääpaino on elementtien ja moduulien asentamisessa ja viimeistelyssä, mikä on varmasti ammattimiehelle miellyttävämpää.”

Toisin sanoen työmaiden rakennemuutoksen seurauksena työntekijöiden osaamistarpeetkin keskittyvät entistä enemmän valmiiden elementtien asennukseen ja liittämiseen. Työmaiden työnjohtoa tarvitaan mahdollisesti nykyistä vähemmän. Vastaavasti elementtejä valmistavien tehtaiden työmäärä kasvaa.

Tarvitaan digitalisaatiota ja investointeja

Teollinen esivalmistus tuo mukanaan myös haasteita. Suunnittelun ja tuotannon saumaton yhteensovittaminen, tehokas logistiikka ja uusien tekniikoiden omaksuminen vaativat erityistä panostusta. Laajamittaisen hyödyntämisen edellytyksenä ovat myös merkittävät investoinnit tehtaisiin ja tuotantolinjoihin sekä toimiva digitalisaatio.

”Teollinen esivalmistus hyötyy digitalisaatiosta esimerkiksi automaation ja robotiikan avulla. Nämä tehostavat tuotantoa ja parantavat tarkkuutta. Samoin tahtituotanto tarvitsee digitalisaatiota esimerkiksi tuotannon tarkemmassa suunnittelussa ja ohjauksessa, tiedonkulussa ja kommunikaatiossa”, Antti Aaltonen havainnollistaa.

Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Antti Peltokorpi myöntää, että siirtyminen laajamittaiseen teolliseen esivalmistukseen on edennyt odotettua hitaammin.

Muutos edennyt ennustettua hitaammin

Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Antti Peltokorpi myöntää, että siirtyminen laajamittaiseen teolliseen esivalmistukseen on edennyt odotettua hitaammin.

Tähän ovat syynä rakennusalan digitalisaation hidas eteneminen, haastava markkinatilanne sekä­ pitkälle standardoitujen ja vakiintuneiden betonielementtien vahva asema suomalaisessa rakentamisessa.

”Teollinen esivalmistus on arkipäivää kylpyhuoneissa ja talotekniikassa, mutta sen potentiaali on paljon suurempi. Esimerkiksi Parmacon kaltaiset yritykset valmistavat kokonaisia tilaelementtirakennuksia. Nämä innovaatiot mahdollistavat muun muassa kosteusvaurioisen koulun korvaamisen nopeasti ja tehokkaasti”, sanoo Peltokorpi.

Teollisen esivalmistuksen lisäämiseen löytyy yhä paljon mahdollisuuksia. Kokonaiset tilaelementtirakennukset nousevat nopeasti. Kuvassa Parmacon toimittama Pikkutuulen päiväkoti Oulun Haukiputaalla.

Hyötyjen mittaaminen vielä ontuvaa

Teollisen esivalmistuksen investointien kannattavuuden arvioimiseksi on ensiarvoisen tärkeää mitata esivalmistuksen tuomia hyötyjä ja ymmärtää sen todellinen arvo. Pelkkä esivalmistusasteen nostaminen ei itsessään takaa parempaa tuottavuutta, vaan olennaista on selvittää, millaista lisäarvoa teollinen esivalmistus tuo rakennettua kuutiometriä kohti laskettuna.

Hyötyjen mittaaminen on kuitenkin toistaiseksi monimutkaista. Hankkeiden erilaisuus ja lukuisat muuttujat vaikeuttavat teollisen esivalmistuksen todellisten vaikutusten erottamista. Lisäksi­ luotettavan datan puute ja laskentamenetelmien kehittymättömyys asettavat mittaamiselle omat haasteensa.

”Nykyiset laskentakaavat ovat melko yleisluontoisia, eivätkä ne aina anna täysin realistista kuvaa teollisen esivalmistuksen hyödyistä”, Sireni ­toteaa.

Teksti: Ari Rytsy Kuvat: Adobe, Aalto/Antti Peltokorpi, Fira, Parmaco, RT