Kotkan yhdistys perustettiin lokakuussa 1906. Perustamiskokouksessa Central-hotellissa olivat läsnä kaikki seitsemän paikkakunnalla työskentelevää rakennusmestaria. Tämän vuoden 111-syyskokous keräsi paikalle kymmenen jäsentä.

Kotkan yhdistyksessä on toista sataa jäsentä. Kuukausikokouk-set keräävät useasti saman porukan paikalle, mutta jos järjestetään yhteistä toimintaa, niin myös muita jäseniä ilmaantuu paikalle.

”Kaikki yhdistystoiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Ketään ei voi rahalla ostaa”, tiivistää Kotkan yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Rauno Nyström.

Kysyttäessä, että kauanko mies on ollut puheenjohtajana, vastaus on hymyilevä ja napakka: ”liian mones.”

Kotkan Rakennusmestariyhdistyksen historiikista löytyy vastaus. Rauno aloitti puheenjohtajana 2004, eli menossa on kolmastoista vuosi, joka edelleen jatkuu syyskokouksen jälkeen. Luottomies valittiin yksimielisesti jatkamaan tehtävässä.

Kotkan yhdistyksen talous on vankalla pohjalla, omaisuutta ja likviditeettiä löytyy yhdistyksen kassasta. Yhdistys vietti 100-vuotisjuhlia 2006, ja se on yksi maan vanhimmista rakennusmestariyhdistyksistä Suomessa.

Niin Kotkassa kuin muissakin yhdistyksissä mietitään tänään kuumeisesti, miten toimintaan saataisiin lisää tekijöitä ja uutta aktiviteettia. Yhdistysten ikärakenne alkaa monella paikkakunnalla olla vähän ”ukkoutunutta”. Yhdistyksiin pitää saada lisää nuoria.

Piirin sisällä enemmän yhteistyötä

Kotkan lisäksi Kaakonkulman alueella toimii viisi yhdistystä: Imatra, Karhula, Lappeenranta, Hamina ja Pohjois-Kymi. Kaikilla alueen toimijoilla on vähän sama haaste kuin Kotkalla, porukka alkaa olla vähissä.

Muutaman kerran historian aikana on ollut vakavia ja vähemmän vakavia keskusteluja siitä, että ainakin osa piirin sisällä olevista yhdistyksistä joko yhdistäytyisi tai tekisi enemmän yhteistyötä keskenään. Viimeksi tällainen vakava yritys yhdistää jäseniä saman katon alle oli vajaa 20 vuotta sitten.

”Ei siitä mitään tullut. Yhdistyksillä on omat omaisuutensa ja historiansa. Vaikka yhdistymisessä olisi paljon hyvää, niin yhteistä säveltä ei vain saada aikaiseksi. Se on harmi”, puheenjohtaja Nyström pyörittää päätään.

Puheenjohtajan mukaan Kotkan työssäkäyvistä jäsenistä iso osa on yrittäjiä. Myös uusia jäseniä on tullut jonkin verran – rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörejä valmistuu Kotkan ammattikorkeakoulu XAMKista.

Kaikki jäsenet allekirjoittavat RKL:n jäsenyyden edut ja hyödyt; koulutukset ovat halpoja ja ajankohtaisia. Myös satamakaupungissa ollaan tyytyväisiä vuosien saatossa syntyneisiin ystävyyssuhteisiin ja RKL-tapaamisissa muodostuneisiin verkostoihin.

Mutta minkä pitäisi muuttua, että yhdistystoiminta vilkastuisi ja liitto saisi lisää uusia jäseniä?

”Myös meillä on bussi täynnä, kun järjestämme teatterimatkan tai vastaavan. Yhdistykset tarvitsevat toimeliaan tyypin touhuamaan aktiviteetteja. Jos menee yhdistystoimintaan, niin siellä pitää olla yhtälailla aktiivinen kuin missä tahansa muualla esimerkiksi työelämässä”, Nyström linjaa.

Nyströmin mukaan jäsenhankintakaan ei ole niin vaikeaa kuin annetaan ymmärtää.

”Sain kerran 1½ tunnissa seitsemän uutta jäsentä, kun menin Lemminkäisen työmaan portille rupattelemaan valkokypäräisten kanssa.”

 

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen