Kymiringin moottorirata-alueen mittasuhteet ovat hurjat: 180 hehtaarin maa-alue, 3 miljoonan kuution massanvaihdot, 250 metriä pitkä varikkorakennusten rivistö ja 135 000 neliömetriä rakennusoikeutta.

Marraskuun aamu on Iitissä sijaitsevalla Kymiringin moottoriradalla kirpakka. Yö on laskenut kuuran maahan. Valo siivilöityy kirkkaana pilvien lomasta.

Keltaiset ja punaiset työkoneet ovat aloittaneet työnsä jo varhain. Ne kuljettavat joka päivä 4 000 kuutiota maamassoja paikasta toiseen. Takana on viisi vuotta rakentamista. Koskaan ei tule täysin valmista, sillä rataa pitää tuunata vuosittain muuttuvien sääntöjen mukaan.

Olemme lähtösuoran keskellä: siinä, missä valkoinen maaliviiva halkaisee mustan asfaltin. Takana on reilut 80 metriä pitkä betonirakennus. Sen edessä on jykevätekoinen varikkomuuri, joka erottaa rata-alueen varikkoalueesta.

”Tuohon perään rakennetaan vielä kaksi reilut 80 metriä pitkää varikkorakennusta. Niiden yläpuolelle tulevat toimistot, mediatilat, ravintolat ja kaupalliset tilat. Rakennuksen katolle nousevat kisojen ajaksi pystytettävät VIP-aitiot”, Kymiringin ratapäällikkö Timo Pohjola sanoo.

Hän näyttää kädellään rakennuksen itäpuolista aluetta, jossa maasta nousevat jo seuraavien rakennusten anturat. Elementit toimittaa Parma ja rakennustyön tekee Macra.

Aikataulut ovat pitäneet vuosia jatkuneen rakennusprosessin joka vaiheessa. ”Työnjohto on ollut koko ajan hereillä, jos ongelmia on ilmennyt”, kehuu Kymiringin ratapäällikkö Timo Pohjola.

 

Sysimusta erikoisasfaltti

Radan asfaltti kiinnittää maallikonkin huomion. Se on tiheämpää ja näyttää kuuraisenakin mustemmalta kuin tavallisen maantien pinta. Erikoispinnoite on tarkasti kansainvälisten moottoriurheilujärjestöjen FIM:n ja FIA:n speksien mukainen. Speksit takaavat sen, että kaikilla maailman kilparadoilla on samanlainen pinnoite.

Seoksen kalkkipitoisuus poikkeaa perusbitumista ja sen kiviaines on korkeintaan 11-millistä. YIT on valmistanut oikean seoksen ja rakentanut 4,6 kilometriä pitkän radan kaksinkertaisen pinnoitteen.

Kalliota, savea ja suota

Rakennustyöt alkoivat nelisen vuotta allianssimallilla Destian johtamana urakkana. Alueen maaperä vaihteli tuolloin isoista kalliokummuista saveen ja syvään suohon.

Vuonna 2016 alueella tehtiin suurimmat massanvaihdot, kun ratapohjaa rakennettiin suoalueiden yli. Turvetta oli enimmillään kuusi metriä ja sen alla savea. Turve poistettiin ja sen tilalle ajettiin 600-millistä louhetta. Kuusi metriä paksun louhekerroksen päälle nousi neljän metrin painopenkka. Painumistangoilla tarkkailtiin, miten painopenkka teki tehtävänsä 300 metrin matkalla.

”Massanvaihdot olivat jo suunnitteluvaiheessa maanrakennuksemme perusperiaate. Tällä on säästetty melkoisesti rahaa, kun massoja ei ole tarvinnut siirtää alueen ulkopuolelle.”

Koko radan pituudelle rakennettiin halkaisijaltaan 90, 56 ja 32 millin louheesta 450 milliä paksu jakava ja kantava kerros.

 

Radan asfaltti on tiheämpää kuin tavallisen maantien päällyste, ja se näyttää mustemmalta kuin tavallinen asvalttitie.

 

Radan päällystys aloitettiin loppukeväällä 2019 kansainvälisten moottoriurheilujärjestöjen asiantuntijan Rainer Hartin ohjaamana. Samaan aikaan valmistui tiukalla aikataululla 1 440 neliön hallimainen varikkorakennus.

Kaikki saatiin urakalla valmiiksi ennen 19. – 20.8.2019 ajettuja MotoGP-luokan testiajoja. Näiden testien perusteella kisaoikeuksien haltija Dorna Sports -järjestö otti Kymi Ringin vuoden 2020 kisaohjelmaansa.

Sitoutunut ja kokenut henkilöstö

Alueelle kasataan katsomot jokaista kisaa varten. Ne nousevat seitsemälle pohjatasatulle alueelle. Ensi kesän kisoihin tulee 35 000 – 50 000 katsomopaikkaa. Dorna Sports antaa lopullisen luvan katsomoiden sijoittamiselle, kun se on varmistanut, että katsomot eivät peitä televisiointia.

Aikataulut ovat pitäneet koko viisivuotisen hankkeen ajan. Onnistumisen ovat taanneet tiukka kontrolli ja sitoutunut henkilöstö.

”Työnjohto on ollut koko ajan hereillä, jos ongelmia on ilmennyt. Meillä on ollut heti ratkaisut, miten edetään. Tekijät olivat viime kesänä niin sitoutuneita, että aloittivat työt yöllä viileään aikaan kolmelta, koska päivällä helteessä ei töitä voinut tehdä.”

Tekijöiden kokemus on näkynyt tiukoissa paikoissa. Kun etusuoran päästä piti siirtää kymmenisen tuhatta kuutiota louhetta pois, laskettiin työn vievän viisi viikkoa. Toimeen tarttui kaksi jo eläkkeelle jäänyttä kaivinkonekuskia, joiden johdolla työ vei kaksi viikkoa.

Elokuussa MM-osakilpailut

Syksyllä vuorossa olivat aluerakentamistyöt. Kaatoja, kuivatuksia, ojituksia ja muuta hulevesien hallintaa parannetaan. Rata-alueiden piennaraluetta on siistitty kivistä ja kannoista. Lisäksi on rakennettu 2,5 kilometrin pituista Kymiringin katua.

Rata ei ole koskaan täysin valmis, vaan ratapäällikkö Pohjolan pitää jatkuvasti olla selvillä uusista sääntömuutoksista ja suunnitella miten ne huomioidaan radalla.

Uusien sääntöjen mukaisia muutoksia tehdään Iitissä ensi kesään saakka, jotta ajot voidaan järjestää kunniakkaasti 12. heinäkuuta. Tämä kruunaa sopivasti Pohjolan oman juhlavuoden, jolloin tulee 50 vuotta siitä, kun hän ensimmäisen kerran nousi moottoripyörän selkään.

  

Kymiringin kolme vuosikymmentä

  • 1989 – 1990 Timo Pohjola ideoi moottorikeskuksen Kymenlaaksoon. Kouvolan kaupunginvaltuusto hautaa asian.
  • 2006 Voikkaan paperitehtaan alasajo, Kymenlaakson rakennemuutos ja tarve saada alueelle uutta elinvoimaa.
  • 2007 Moottoriradan suunnitelmat herätetään henkiin ja rata-alue paalutetaan maakuntakaavaan.
  • 2007 Pohjola nimitetään Kymiringin moottoriradan selvitysmieheksi.
  • 2013 Kymiring Oy perustetaan. Metsätyöt alueella aloitetaan.
  • 2015 Rakennustyöt alkavat maarakentamisella.
  • 2019 Radan päällystys ja varikko­alueen rakentaminen.
  • 19 – 20.8.2019 MotoGP-harjoitusajot.
  • 2019 – talvi 2020 Radan virittäminen kisakuntoon.
  • 12.7.2020 MotoGP:n maailman­mestaruusosakilpailu.

Katsomot kasataan jokaista kisaa varten seitsemälle pohjatasatulle alueelle. Ensi kesän kisoihin tulee 35 000 – 50 000 katsomopaikkaa.

 

Isoja suunnitelmia

Kymiringin alueelle suunniteltu ja osaksi myös rakennettu ajoharjoittelualue on jäissä. Kymiringin ratapäällikön Timo Pohjolan mukaan siihen tarvitaan operaattori, joka lähtee aktiivisesti pyörittämään harjoittelutoimintaa alueella. Kun tällainen löytyy, Kymiring rakentaa alueen loppuun ja vuokraa sen operaattorille.

Hulppean huvila-alueen rakennuttaminen radan läheisyyteen ei etene ainakaan vähään aikaan, kuten ei myöskään yrittäjävetoisen leirintäalueen perustaminen. Alun perin huviloiden rakentajaksi ilmoittautunut nurmijärveläinen Rakennusvarma meni konkurssiin viime lokakuussa. Kymiring Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä sanoi Kouvolan Sanomille, että uusi rakentaja on löytynyt, mutta sen nimeä ei vielä kerrota julkisuuteen.

Rakennusvarma oli kaavaillut rakentavansa alueella jopa 60 huvilaa. Kohderyhmäksi oli mainittu autourheilun ammattilaiset ja
sidosryhmät.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Juho Kuva